koska vauva omaan huoneeseen?

Minulla on kaksi lasta, poika 2v2kk ja tyttö 5kk.

Poika sai aikanaan " lähdöt" makkarista 7kk ikäisenä. Yösyöttöjä oli lukuisia ja vain tissi rauhoitti... alkuyön hän nukkui aina omassa sängyssään mutta kun rumba puolilta öin alkoi, hän nukkui lopun yötä meidän vieressä, pääosin.

Oletin, että 5kk iässä iltavellin aloittaminen rauhoittaisi - jos olisi nälkä? No, ei apua. 6kk iässä perunan syönti, josko nyt? Ei vaikutusta.

Niinpä heivattiin 7kk ikäisenä pinnis omaan huoneeseen ja valmistauduttiin kolmanteen maailmansotaan... päätin lopettaa yösyötöt samalla. Laitoin korvatulpat päähän ja nukuin makkarissa, kun mies veti unikoulun.

Hö. Mies oli käynyt kaksi kertaa yön aikaan laittamassa tutin suuhun kun poika heräsi syömään. Sanoi, että jatkapa nukkumissa. Äijä oli kääntänyt kylkeä ja jatkanut nukkumista...

On siitä asti nukkunut omassa huoneessa. Ja hyvältä tuntui että sai oman makuuhuoneensa takaisin... sama edessä tytön kanssa, kunhan vähän kasvaa että yösyötöt loppuvat.

Tiiti74

Siirsimme tyttömme hänen omaansa huoneeseen 7kk-ikäisenä ja siellä hän on nyt reilun kuukauden nukkunut ja hyvin on mennyt. Yösyötöt lopetimme häeltä noin 6½kk.Meistä tämä on ollut hyvä ratkaisu.

Pikkukakkonen tulossa n. kuukauden päästä ja nti nukkunut omassa huoneessaan parisen viikkoa niin ei tarvitse koko jengin heräillä yöllä:) Yösyötöt loppui n. puoli vuotiaana.

Kiirettä omaan huoneeseen ei olisikiaan jos ei olisi jatko-osa jo tulossa. Haikeelle tuntu kun ei tuttu tuhina kuulu vierestä- onneksi kohta uusi nuhinainen:)

Meidän poika on nukkunut nyt reilun viikon omassa huoneessaan. Alkuun nukkui sänkymme vieressä äp-laatikossa. Muutaman yön nukkui laatikossa, joka nostettu pinnikseen ja nyt nukkuu ihan pinniksessä.



Huoneiden ovet pidetään auki ja etäisyyttä on pienessä asunnossa vain muutama metri, joten herään kyllä syötöille ilman että kovasti huutaa. Toisaalta en turhaan havahdu ihan joka ähinään. Helpottaa meitä vanhempia, kun ei tarvitse itsekään nukkumaan mennessä varoa herättämästä vauvaa.



Syötän hänet omassa huoneessaan ja nostan sitten takaisin sänkyynsä nukkumaan (aina ei heti onnistu...). Mutta meillä onkin yleensä vain yksi yösyöttö siinä 3-4 aikaan, sitten 7-9 aikaan saatetaan vielä torkkua ja tisutella meidän sängyssä.



Minusta hän nukkuu ihan yhtä hyvin omassa huoneessaan kuin meidänkin. Luulen ettei noin pieni vielä ymmärrä nukkuvansa eri paikassa.

Mä olisin aika päivää sitte siirtänyt mutta se ei ole mahdollista ennen kuin meidän kolmas huone valmistuu. Ja poika täytti juuri 3kk. Kaikki saisivat paljon paremmin nukutuksi.



annu

Muutimme pienestä yksiöstämme uuteen omakotitaloon pojan ollessa kahdeksan viikon ikäinen. Tilaa kun oli runsaasti yksiön jälkeen, niin poika muutti suoraan omaan uuteen huoneeseensa. Hienosti sujui heti :) Välillä yöllä syötiin 4-5 kertaa, mutta sitkeesti vaan nousin toisesta päästä taloa ja menin syöttämään. Meillä poika on nukkunut aina omassa sängyssään ja on ollut mielestäni meille hyvä ratkaisu. Nykyään ei enää öisin syödä ja ikää poitsulla on 7kk. Hienosti nukutaan joskus jopa kymmenen tuntia putkeen.



Janet

Ensi kuussa vuoden täyttävä pikkuneitimme on nukkunut omassa huoneessaan siitä saakka kun tulimme sairaalasta kotiin.



t.Tilli

1 kk ikäisenä ja hyvin on nukkunut. Nukkuu 12 tunnin unia ja silloin ku söi yöllä, niin nousin ja kävin syöttämässä ja laitoin takaisin pinnikseen nukkumaan. Yösyöttöjä kun ei onneksi ollut ku 1-2.



poika kohta 7 kk nukkuu tyytyväisenä omassa huoneessa ei haittaa vanhempien kuorsaukset yms

Me siirsimme pojan nukkumaan omaan huoneeseensa pinnasänkyyn kun hän täytti 2 kk (siihen asti nukkui äp:n laatikossa meidän makkarissamme). Todella hyvä ratkaisu! Oli myös pakon sanelema siinä mielessä, että meidän makkariimme ei mitenkään edes saisi pinnasänkyä mahtumaan, sen laatikonkin sain asetettua vain kaapinovien eteen. Poika (nyt 3 kk) nukahtaa hyvin omaan sänkyynsä kun osaa oikealla hetkellä sinne laittaa, ja minä nukun paljon paremmin . Kun lapsi oli samassa huoneessa heräsin jokaiseen tuhahdukseenkin eli käytännössä en nukkunut paljon ollenkaan (mies ei koskaan herännyt vaikka vauva olisi huutanut täysillä joten hänen untaan ei kyllä haitannut...). Huoneet ovat vierekkäin ja ovet auki joten kyllä herään heti jos pojalla on oikeasti nälkä tai muu äidin tarve, aika vähäiseen kitinään, mutten niihin ääniin joita hän päästelee unissaan.

ja hyvin onnistui! vielä imetin öisin 8½kk ikään,mut ei ollut ongelma. kaikki nukutaan paremmin,poikakin oikein NAUTTII kun lasken omaan sänkyynsä, vaikka ekat 2-3kk nukkui perhepedissä ja luultiin että vaikea saada omaan sänkyyn saati huoneeseen.

En halua mitenkään arvostella, mutta täytyy kyllä kysyä MIKSI kiire laittaa vauva nimenomaan vauva omaan huoneeseen (esim. heti sairaalasta tullessa???)???

Meillä tyttö 2v1kk nukkuu omassa ja välillä meidän vanhempien sängyssä ja poika 1v1kk pinnasängyssä meidän sängyn vieressä ja uuden vauvan LA huhtikuussa ja tämänkin meinasin vielä mahduttaa samaan huoneeseen.

Minä ainaskin aina kun herään tarkistan, että lapset hengittävät (varsinkin vauva-aikana) ja on peitot päällä, sitten voin rauhallisin mielin jatkaa unia. Ei tulisi mieleenkään, että saisin nukutuksi ns.rauhassa jos lapset olisivat viereisessä huoneessa. Mutta näin meillä!

Esim siksi 2 vuotiasta olisi hyvä laittaa omaan huoneeseen että lapsen kannalta itsenäistyminen on tärkeää. Äitihän voi itseään rauhoitellakseen käydä katsomassa kuinka lapsi nukkuu rauhallista untaan eikä tarvitse äitiä, heh) eiku ihan totta! Mä sain vielä 8 vuotiaana kömpiä vanhempien sänkyyn vaikka aina toivoin että mulle sanottais että ei ja opetettais nukkumaan yksin niinku mun veli, jolle olin sitten kateellinen. esim äiti olisi voinut olla mun kanssa mun huoneessa tms mutta hän valitsi ns helpon tien. Ei hyvä!!!!! Lapsen kannalta on tärkeää tukea sitä, että oppii luottamaan itseensä ja oppii omat rauhoittumis ja nukahtamiskeinonsa (tosin hyvä tehdä näin jo vauvallekin, tosin eri tavalla).

tämä mun mielipide siis ja toki faktaakin taustalla...

Meillä siirrettiin 7kk iässä. Oli siihen asti nukkunut meidän huoneessa pinniksessään. Totesin että herää jokaiseen likan äännähdykseen ja käännähdykseen joten ajateltiin siirtää omaan huoneeseen joka on meidän makkarin vieressä. En ole katunut, tyttö kaipasi selvästi yksin nukkumistaan, niin myös äiti :) Näin meillä, perhepedissä likka ei ole ollut ikinä eikä enää viihtyisikään.

Juu, mutta kysyinkin nimenomaan vauvasta (meidän 2v on kylläkin jo taapero ja sillepuolelle alkaa jo tuo nuorempikin kuulua =) ja tuskin enää montaa vuotta nukkuvat meidän vanhempien huoneessa).

Miksi ihmeessä vauva jo sairaalasta tai muutaman kuukauden vanhana omaan huoneeseen? Ei sen ikäisen vielä tarvitse itsenäistyä!

Kyllä se vastasyntynyt kaipaa sitä äitiä lähelleen, tuskin sairaaloissakaan olisi siirrytty vierihoitoon entisistä vauvaloista (lasikaapin takana vauvat vierivieressä omissa sängyissään) jos vauvoille tekisi hyvää olla heti mahdollisimman paljon omissa oloissaan itsenäisesti ja oppia omat nukahtamisrutiinit.

Sitten tietysti kun on kulunut useampia kuukausia ja kukaan (vanhemmat eikä lapsi) ei saa rauhassa nukutuksi, niin silloin on ehkä tarpeen miettiä nukkumajärjestystä.

MUTTA MINUN MIELESTÄ VASTASYNTYNEEN PAIKKA EI OLE OMASSA HUONEESSA, vaan vanhempiensa lähellä.

Kyllä varmasti jokainen tietää sen, että kun vauva syntyy, tuskin heti saa nukkua täydet yöunet aivan rauhassa, eikä niin todellakaan ole tarkoituskaan!

siinä tulisi vauva perheineen hulluksi kun yks ramppais alvariinsa tsekkailemassa vauvan hengittämistä sielä sen omassa huoneessa...=)

Taapero voi huikkailla mamman apuun esim sata kertaa yössä keksimällä erinäisiä " verukkeita" kuten isäni kuulemma oli tehnyt! Siinä vasta lystiä riittää! Olivat oikein keksineet tähän tarkoitukseen itkuhälyttimiäkin, heh=)

Toi on muuten oik tosi hauska aihe kysellä ihmisiltä, miten ovat itse lapsena terrorisoineet perheensä unia!

Ja onnea yrityksiin kaikille, samat on uniongelmat varmaan jokaisella=)

Esikoinen nukkui alusta asti omassa huoneessaan ja hyvin on mennyt. Kakkonen nukkui ekat 2kk vanhempien huoneessa ennenkuin muutimme isompaan asuntoon ja kyllä, poika laitettiin omaan huoneeseen nukkumaan samantein eikä ongelmia.



Katsokaas kun tämä äitee herää joka hemmetin pieruun ja kahinaan, miestäkin tökin melkein joka yö kylkeen kun joskus hengittää liian kovaa (heh, en siis tarkota että ole nyt hengittämättä :D).



Yksi ja sama kuka laittaa milloinkin, tämäKIN on makuasia. Se joka sopii meille ei välttämättä teille.



JMMK

Se on pirun vakava asia miten toiset nukkuu! Kato ei pääse totuus unohtumaan=)

Tämä on meillä ollut hyvä järjestely, mutta toki jokainen saa itse tehdä niin kuin parhaalle tuntuu. Mutta kyllä sitä ihmettelyä kuulee joka puolelta että miksi ei ole siirretty omaan huoneeseen. haluasin vaan nyt tällä kirjoituksella muistuttaa varsinkin esikoisvauvan vanhempia, että vauvaa EI tarvitse siirtää omaan huoneeseen nukkumaan jos se tuntuu itsestä huonolle ajatukselle.

Vähän englanninkielistä tutkimustietoa eduista, joita lapselle on läheisyydestä / perhepedistä.



http://www.nd.edu/~jmckenn1/lab/faq.html#effects



Jokainen tekee tavallaan ja tärkeintä on että lapsi voi hyvin ja on tyytyväinen. Yksilöitähän tässä ollaan ja yksi asia sopii yhdelle ja toinen toiselle. Meillä on hankittu perheen karttuessa aina vain isompi peti eikä haittaa, jos pieni ihminen siellä kainaloon käpertyy. Kyllä nuo varmasti itsenäistyvät omiin sänkyihinsä kun aika on kypsä.



Vähän puuttuisin tuohon itsenäistämisen etuihin. Paradoksaalista kyllä, " karaistut ja varhain itsenäistetyt" lapset eivät olekaan niitä itsenäisimpiä, vahvimmalla itsetunnolla varustettuja, vaan ne, jotka ovat saaneet pikkuisina paljon lämpöä, turvaa ja läheisyyttä.

tuollaisella luokittelulla ei varmasti ole mitään tekemistä sen kanssa nukkuuko joku tyytyväisenä omassa huoneessaan...Omituista lokerointia sitä nykymaailmassa on.

Todettakoon vielä että itse en ole kummankaan (perhepeti/omahuone) kannalla tai vastaan, mutta omani nukutin ensin perhepedissä ja sitten nyt sivuvaunussa (7kk), mutta en kyllä lähtisi tuolla tavalla yleistämään. Tuo tosin varmasti totta kaikenlaisen läheisyyden kannalta, mutta lapsi osaa kyllä itse kertoa minkä verran sitä kaipaa. Ei kaikki nuku koskaan perhepedissä, eikä tuollainen teoria varmasti päde heihin kaikkiin.