Vauvahaaveita 2011/2012?

onneks löyty joku toinenki jolla suunnitelmat noin pitkälle, etten ainoastaan minä.

meillä esikoinen nyt täyttää 10kk, ja mulla taas kauhia vauvakuume, oli muutama kuukausi sitten

mut meni ohi.

puhuttu ollaan että toista vois tehdä kun neiti olis kaks tai kolme vuotias, meillä neiti tosi vilkas ja touhuisa etten edes välttämättä jaksais raskautta vielä, viime raskauden aikana oksensin niin paljon että energiaa ei ollut mihinkään.



eli toivon mukaan sitten vuonna 2011 tai -12 tulis meille pikkukakkonen, ni sais toi neitonen leikkitoveria itselleen :D



että kyllä näitä kuumeilijoita löytyy yllin kyllin!! et ole KuuKuu ainoa.

Mä kävin vakoilemassa tuolla kaksplussan foorumeilta ja niillä on samasta aiheesta yllättävän vilkasta keskustelua. :O



Eiköhän tähänkin jossain vaiheessa liity muitakin höpisijöitä, sen aikaa lueskelen muiden pinkkoja. ;)



-Vakoilija KuuKuu :D

meillä lapset nyt 5v3kk poika ja tyttö kohta 4v...kolmas olis haaveissa 2011 ja yritys alkaa varmaan 2010 kesällä=)

Heippa,

Kiva löytää tälläinen keskustelua. Mulla on viime aikoina tullut pieni vauvakuume :) miehen kanssa ollaan vähän asiasta keskusteltu ja katsellaan asiaa tarkemmin syksyllä. Eli vauva olisi haaveissa 2011 tai 2012 :)

Ollaan molemmat vm.-86, kotoa löytyy kaksi koiraa. Molemmat opiskellaan tällä hetkellä, mutta avon pitäisi valmistua vuoden lopussa.

hmm, en nyt muuta keksi tähän hätään.

Vauvakuume on melkoinen (yllättäin meillä molemmilla), mutta vielä järki voittaa. Meillä on perhettä jo entuudestaan, edellisen piti olla se viimeinen, mutta kummasti ajatukset on muuttuneet. Tuntuu jotenkin väärältä suunnitella lapsen teon ajankohtaa niin tarkasti. Haaveissa olisi että ensin käytäisiin kaksin ulkomaanmatkalla (ollaan reissattu viime aikoina paljon koko perheen voimin ja kahdenkeskinen aika tekisi todella hyvää) ja sitten voitaisiin alkaa yrittämään vauvaa. Meilläkin tuo ajankohta lienee kesällä joskus.



Tuntuu jotenkin ristiriitaiselta odottaa, kun vauvaa tekee kovasti mieli, ja tyhmältäkin, mutta toisaalta hirmu järkevältäkin. Ihanaa, että löytyi muitakin yrittämisen odottajia.

Hauska löytää täältä tämmöinen viestiketju. :) Meillä siis tosiaan vauvahaaveita vuodelle 2011. Ollaan menossa naimisiin kesäkuussa ja syksymmällä ois tarkoitus alkaa yrittämään. Jotenkin hassu kutkuttava olo! Mulla on ollut vauvakuumetta sillontällön jo pidemmän aikaa. :) Minä olen -86 ja mies -80. Miehellä on ennestään tyttö-02 ja lisäksi meidän poppooseen kuuluu koira. :)

oon tuolla kolmosia kuumeilevien pinossa kirjotellut, mutta tullaan nyt tännekin, kun tuntuis olevan samanlaisessa tilanteessa olevia.



meillä on siis kaksi tyttöä (06 ja 08) ja kolmannesta haaveillaan. mä opiskelen, niin sen takia täytyy hiukan lykätä tuota yrityksen aloitusta, valmistun ens vuonna, keväällä tai syksyllä. riippuu vähän... mutta siis, toiveissa olis alottaa yritys joskus ens kesänä ja ajoittaa vauvan syntymä _aikaisintaan_ kevääksi siihen viimeisten tenttien päälle. apua, miten sitä sinne asti jaksaa!? vauvakuume on ihan kamala, toistaiseksi oon saanu pidettyä sen aisoissa jotenkuten, mutta miten käy kun tulee kevät ja alkaa hormonit hyrrätä toden teolla?! ;)



miten te muut saatte pidettyä suunnitelmasta kiinni? kyllä mä ainakin jotenkin koko ajan mietin, et jos sit kuitenkin jo nyt... vielä tosiaan oon saanu mietittyä sitä, että jos nyt tulisin raskaaksi, niin olis se loppuaika koulussa ja toisaalta vauvan kanssa se alkuaika hankalaa ja tylsää, joten tehään nyt sit näin.



meillä mies on sitä mieltä, et odotellaan, ei tässä hätää. ei sillä tunnu olevan mitään ongelmia! :D mut haluaa kyllä kolmannen, joten sikäli kiva tilanne. :)



simmottos. t.VM

Täällä ollut nyt kohta kk:n verran kova vauvakuume, onhan tuosta esikoisen syntymästä jo 10 kk, että on taas nousseet vuosi sitten olleet tunteet pintaan. Mulla oli helppo odostusaika ja synnytys sujui normaalisti. Kun esikoinen ( tyttö 03/09) oli tulossa niin tottahan se oli jännää aikaan, kun kaikki oli niin uutta eikä tulevasta oikeen tiennyt mitään.

Joudun tosin menemäämn huhtikuussa takas töihin, että vähän joutuu lykkäämään tätä "hanketta", mutta tarkoitus olisi, että häiden jälkeen (heinäkuussa 2010) ruvettaisiin yrittämään. Toiveena siis vauva 2011, haaveilen taas kevät-/kesävauvasta. Hormoonit jyllää niin, että mieskin on vähän hermostuksissa, kun koko ajan vaahtoon vauvakuumeesta ja ei oikeen ole sellaista jolle nyt purkaisi tätä tunnetta :) Olen -86 syntynyt ja mies -82. Mutta tiedä häntä miten tässä jaksaa kesän yli ootella, työ on sen verran fyysistä, että varovainen saa olla raskauden aikana.

miten te muut saatte pidettyä suunnitelmasta kiinni?

-> hyvin, kiitos miehen :D

molemmat tosiaan opiskellaan ja asutaan kaksiossa.

Avon pitäisi valmistua tän vuoden lopussa, mun 2012. Sen verran mullakin järki vielä toimii, että ei lasta vielä kun molemmat opiskellaan. Syksyllä/talvella voi sitten oikeasti alkaa yrittämään :)

Täältä löytyy, suunnitelmissa kesällä ryhtyä yrittämään kolmosta, esikoinen lähtee kouluun 2011 ja haaveissa kotiäidin ura ekalle vuodelle.. Jännittää miten käy, edellisten kanssa tärpännyt heti, vuosia tullut paaaaaljon lisää minulle =).

Suunnitelmassa yritetään pysyä, vaikka varsinkin minulle se tuntuu olevan toisinaan vaikeaa :D

Eilen katselin Lindexillä vauvanvaatteita ja oivoi miten teki mieli ostaa vaikka mitä vähän niinkuin "valmiiksi". Ollaan juteltu että loppukesästä jätettäis ehkäisy pois.



Kuinka kauan teillä joilla jo on lapsia, on kestänyt tulla raskaaksi? Olen syönyt seitsemän vuotta pillereietä ja vähän hirvittää että jos sitä plussaa ei sitten kuulukaan...

Minäkin voisin liittyä kuumeilijoihin. En ole ennen tälläisille palstoille kirjoitellut ja ajattelin jos nyt innostuisin. Eli yritys alkaa 2011, tarkkaa kuukautta emme ole vielä päättäneet. Meillä on yksi lapsi jo. Poika täyttää parin viikon päästä vuoden. Olemme menossa syksyllä naimisiin ja olen myös hakemassa nyt opiskelemaan. Mulla on ollut vauvakuume jo monta kuukautta, mutta haluaisin n. 3 vuoden ikäeron lapsille. Pakko vaan sinnitellä. :)

Täällä kanssa yksi ilmottautuisi mukaan.

Eli minä 32v ja mies 36v, lapset poika pian 11v, tyttö 8v ja poika 5v. Mies ei tosin kuumeile mutta mulla sitäkin kovempi kuume. Vauvaa toivon 1011 vuodelle kun nuorin menee kouluun, mies on alustavasti myöntynyt varmaa ei kuitenkaan ole.

eli meidän piti alkaa yrittämään lasta keväällä 2010, mutta lopetimme kuitenkin ehkäisyn nyt tammikuussa hätäisiä kun olimme ja aateltiin, että antaa tulla jos on tullakseen.. nyt sitten kuitenkin alkoi menkat eli kp2 meneillään. ja meillä on tossa elokuussa häät ja järkeiltiin, että pidetään nyt taukoa siinä yrittämisessä ja aloitetaan uudestaan vasta joskus heinäkuussa eli vuodelle 2011 tooivottavasti saadaan pienokainen.. kyllä on vaikea pysyä housuissaan kirjaimellisesti, mutta on tämä fiksuin vaihtoehto ja sellaiset puoli vuotta menee pikaisesti.. tsemppiä jaksamiseen!

Ihanaa löytää tällainen viestiketju, en ole siis yksin! :) ja HEMMI09, TEKSTISI ON KUIN SUORAAN MINUN SUUSTANI! :) Hyvin paljon yhtäläisyyksiä on sinun tilanteellasi omaani:



Itse olen vauvakuumeillut pari viikkoa ja esikoistyttö tulee tässä kuussa 11kk. :) Nyt on tunteet edellisvuodelta pinnassa. Itse olen myös palaamassa töihin, jo ensi maanantaina, eli kuumeilu ei osu siihen antoisimpaan aikaan :D Itse olen myös -86 ja mieheni -82 syntynyt. Haaveilen kovasti kesävauvasta ja olenkin jo kainosti vihjannut miehelle, että jos jättäisin pillerit pois ensi syksynä. Mieheni on ihmeissään kuumeilustani (esikoinen ei vielä vuottakaan), mutta ymmärtää edellisvuoden tunteiden muistumisen.



"Hormoonit jyllää niin, että mieskin on vähän hermostuksissa, kun koko ajan vaahtoon vauvakuumeesta ja ei oikeen ole sellaista jolle nyt purkaisi tätä tunnetta :)"

-> Aivan samoilla fiiliksillä mennään!

Huoh... Miten sitä jaksaisi olla ja odotella näiden ajatusten kanssa.

Meillä on nyt 3kk ikäinen tyttö ja kyllä alkaa jo heräämään ajatuksia pikkukakkosesta... :)Ainakin näillä näkymin viimeistään syksyllä olis tarkotus yrittää saada pikkukakkonen alulle.

Me menimme naimisiin 2009 kesäkuussa..

Voisi ehkä sanoa, että hätäilen tässä vauvanhankinnassa, mutta eikös se niin ole että sitä vauhtia asioissa kuuluu edetä mikä hyvältä tuntuu? Ollaan vasta pieni hetki seurusteltu, ja nyt jo tuntuu että lapsi olisi tervetullut. Puhutaan siitä ihan huomaamatta päivittäin! Ikää minulla 18 ja kullalla 25. Yritys aloitetaan tod.näk. ensi kesänä, kevätvauva toiveissa ;)

Sinnnie, näinhän se menee :) Me olimme miehen kanssa olleet yhdessä vajaan vuoden, kun tulin raskaaksi. Halusimme kovasti lapsen ja toistemme kanssa joten yhdessä päätimme, että jätän pillerit pois ja lapsi saa tulla omaan tahtiin. Varauduimme siihen, että voipi onnistua heti tai vuosien päästä. No, vappuna jätin pillerit pois ja heinäkuun lopussa tein positiivisen testin :) Ja oikeia ratkaisu on ollut!

Meistä tuntui, että jos odottelemme, teemme sen muiden mielipiteen vuoksi. Ja eihän se niin voi mennä, kun kyse on meidän elämästämme ja parisuhteestamme. Moni tuntuu ajattelevan, että vuosi on sellainen maaginen raja, jonka yhdessäolon jälkeen voi sitten vasta miettiä muksuja tai vaikkapa häitä. Höh. Jokainen pariskunta tekee omat oikeat ratkaisunsa. :)

Vauva oli jo haaveena tälle vuodelle, mutta järki meni kuumeen edelle.

Olemme muuttamassa kesän jälkeen täysin uuteen kaupunkiin emmekä sitten "halua" vauvaa koko muutoksen/muutto hässäyksen keskelle. Ehditään sitten sopeutua jo uuteen kaupunkiin ja pikkunen saa rauhassa tulla meidän elämään.

Meillä on siis jo 1 tyttö (-08) ja vauvakuume on ollut jo vuoden kova! Kevään lopussa (toukokuussa)/kesän alussa aletaan sitten yrittämään :)

Suisunen: Katsoppas vaan :) Natsaapa aika hyvin meidän tilanteet :)! Mukavavaa!

Täällä edelleen vauvakuume päällä tosin välillä on vähän seesteisempiä päiviä, mutta taas on olo kun lehmällä kevät laitumella( ainakin pääni sisällä ;)

En tiedä miten malttaa odottaa, kun joka paikasta pursuaa synnytys-/odotusasiaa ja sitä taas miettii, että jospa minäkin...Mies tietää kyllä aatokseni ja varovasti olen kysellyt hänenkin mielipidettä aina välillä, mutta nyt ei tunnu miehellä vielä mitään kuumetta olevan...

Olen kyllä niin kevät ihminen, että nämä ihanat aurinkoiset talvipäivät saa aina mielen pursuamaan energiaa lieneekö sillä perää, että on itse keväällä syntynyt(?)

Huh sentään, tyttökin jo kohta sellanen taapero, että kysympä vaan minne se vuosi oikein katosi...

Mitenkä jaksaisi odottaa ja voisiko pikkukakkonen tulla jo vähän aikaisemmin ? Työkaverinikin jo tivasi joko se on toinen lapsi lähtenyt alulle ja tsemppasi oikein, että kerkeäthän sinä tässä jo toista ruveta odottamaan. Yritäppä siinä sitten olla vauvakuumeisena ;)



Miten muilla mennyt?