**Kakkosesta haaveilevien Tammikuu**
Vihdoinkin tuli muodostettua uusi pinkka, tuo joulukuu kun jo oli ja meni. Samoin meillä vaihtui yk viitoseksi, täti paukahti paikalle tänään aamulla, ihan ajallaan. :(
Harmittaa, mutta yllättävän hyvin otin tämän takaiskun. Kai sitä alkaa tottua siihen, ettei se raskaus alkanutkaan. Muuta kuin uutta kierrosta kehiin, toivottavasti tällä kertaa tärppää. Voisi oikeasti yrittää kaiken maailman kikka kakkosia, jos ne auttais. Greippimehua voisi yrittää juoda, mutta tuo omenaviinietikka tökkii sen verran pahasti, että otan sen käyttöön vasta vihonviimeisenä. Mitäs muita keinoja olikaan??
Shayen kp 1/n.34
Kommentit (33)
niin, että hei vaan taas " kakkosentekoporukka" ! Täällä mennään kohti ovista, ja tänään tuntuivat ekat pistelyt alavatsalla, kp 12/31 -- joten vielä pari päivää ennen kuin tärppipäivät alkaa. Hyvin ollaan säästelty intoa tärppipäiville, joten jospa tässä kierrossa sitten tapahtuis...
Harkitsen oviksen tikuttelua, vaikka en ole vielä tikkuja hankkinutkaan. Yk 6 on menossa, joten eiköhän tässä jo olis aika kokeilla sitä sun tätä poppakonstia:)
Pikkumyy78
kylläpä tämä pino karkaa! Kenelläkään ei siis tapahdu mitään tai pinoutuminen tapahtuu toisissa pinoissa :)
Eipä meilläkään mitään uutta ja ihmeellistä ole, ensi viikolla alkaa ovulaation metsästys.
Kuulemisiin!
te jotka jo yritätte toista lasta. niin jännittääkö teitä ollenkaan? onko kuumeilu samanlaista kuin esikoisen kohdalla? täällä pähkäillään että jätetäänkö pillerit pois vai ei.. jotenki vain niin jännittää tuleva. et miten pärjää ja miten kaikki sujuu. välillä kuumeilee hulluna ja välillä sit se laskee..
Joo meillä on kyllä varmaan kuumeilijoiden hiljaisin pino. Kaikki vaan odottaa ;) Mä tikutan edelleen vaikka sain jo yhden yhtäpunaisen viivan, mutta se kesti vaan päivän joten en uskalla luottaa siihen, että se oli siinä. Varsinkin kun se tuli jo kp 12 ja kaks viimestä kiertoo ollu 33 ja 37 päivää. No katsotaan. Enää ei ole niin hötky olo. Tulee jos on tullakseen enemmänkin. katsotaan kuinka käy.
Adelein yk3 kp 21/30
Tulee kirjoiteltua myös lokakuisiin näitä omia synkeitä mietteitä.. Mä oon tikuttanu ovista kp 14 lähtien, eikä oo kunnon viivoja saanu tauluun. Kuitenkin kipuja on ollut ja limaa tuli päivätolkulla. Ollaan toki oltu aktiivisina ja puuhasteltu peiton alla;) Tietenkin...
Plussa olis nyt vahvasti toiveissa:) Pliiiiis pliiiiis..
Kertokaahan kuulumisia!
Pikkumyy78 kp 19/31 yk6
Täällä yksi toisesta kääröstä haaveileva ilmottautuu joukkoon. Olen itse 31v ja mies on 37v.
Meille syntyi heinäkuun puolessa välissä ihanainen poika, joka tuolla tuhisee yöunillaan. Noin 1,5v vaati yritystä ennen kuin tulosta tuli. Silloinkin oltiin juuri menty tutkimuksiin. Miehen simppanäyte taas ei ollut ihan priimaa. Miun hormoonitutkimuksia ei saatu päätökseen kun kuukautisia ei alkanut kuulua. ;o)
No kuukautiset alko kun pikku mies tuli 3kk. Ehkäisyä ei olla käytetty synnytyksen jälkeen. Imetän kyllä vielä täyttä päätä. Ovulaatiota tikutan ja ainaskin viimesimmässä kierrossa sain + (6.1.). Mutta, mutta täti kurvas tänään paikalle. Meillä alkaa siis yk4. Oon käynyt taustailee, mut nyt vaan alko tuntuu, et pitää päästä vaihtaa tuntojakin.
Esikoista en pahemmin kuumeillut, mutta nyt on valtaisa kaipuu taas saada olla raskaana ja saada meidän pikkuiselle kaveri.
Sonteri ja Miska 6kk+
Tulin jatkamaan kun eilisestä tuli lähinnä vaan esittely.
Miula menossa nyt siis kp2/31-33. Kuukautiskivut alko vasta eilen illalla ekan vuotopäivän päätteks. nyt sit oikein kunnolla juilii mahaa. Ankeet on fiilikset kun oli ihan taas tunne, et ois voinu tärpätä. Tai voihan se olla et onnistu, mut ei alkuu pidemmälle päässy. Mie kyllä maltan sen r-testin kanssa, kun en haluu nähhä sitä negaa joka kuukaus.
Toivotaan kumpikin useempaa lasta ja toiveissa olis pienet ikäerot. Miula on miun veljen kans 1v4kk ikäeroo ja ollaan pienenä oltu ku paita ja peppu. No nyt pitää taas pariks-kolmeks viikoks vaan taas keskittää koko energia tuohon meijjän ihanaan pieneen poikaan ja nauttia olemisesta sen kanssa. Ovulaatiokin on miula aika myöhään, joten voi taas hetken olla ajattelematta tätä asiaa.
meniköhän oikein? :)
Esikoisen kohdalla minulla oli myös kova vauvakuume, miehellä ei oikein, tai ainakaan ei myöntänyt. :)
Mutta nyt kun tätä toista haaveillaan, tuntuu olevan välillä vielä kovempi kuume, kuin viime kerralla ja mieskin on yllättänyt välillä puhumalla vauvoista ja siitä miten kivaa olisi jos lapsia olisi enemmän.
Saas nähdä miten kova kuume tulee sitten kun kolmatta aletaan suunnittelemaan... :)
shayen kp10/34
minäkin olen täällä käynyt lukemassa muiden juttuja ja päätin jos sitä ny sanoiski jotai...meillä jäi just viikon alussa pillerit pois ja sillä mielillä miehen kanssa että tulee jos o
jaaha eli pikkuneitini pääsi näpyttään ja painoi entteriä...
eli siis meillä mennään sillai et tulee jos on tullakseen.
Kovasti oon kuumeillut pikkukakkosta. Nyt kun mieheni alkoi myös puhumaan toisesta lapsesta uskallettiin jättää pillerit pois.
Kovasti jännittää että miten kahden pienen kanssa, mutta en enempää ressaa asiaa.
Meillä siis pikkuneiti täyttää tuossa helmikuun alussa 11kk. Ja sai alkunsa ensimmäisestä kierrosta.nyt olisikin toiveissa että jos toinenkin yhtä nopeasti...
Meillä myös haaveillaan pikkukakkosesta ja alkuviikosta lopetin pillereiden syönnin. Tänään alkoi menkat joten kp 1/28 mennään!
Minä olen ensi viikolla 28 vuotta ja mies 30. Meillä on 2-vuotias tyttö ja sitä ennen yksi kesken mennyt raskaus. Molemmat aikaisemmat raskaudet ovat alkaneet ensimmäisestä yrityskierrosta ja tietysti nyt toivon samaa, mutta jotenkin takaraivossa jyskyttää pelottava ajatus, että jos en nyt tulekaan raskaaksi. En tiedä mistä tämä ajatus on noussut pintaan...
Joku tuolla aikaisemmin kuvasikin aika hyvin omia ajatuksiaan, jotka sopivat myös minuun. Siis meinaan, että vaikka vauvakuume on kova, välillä pelkää miten sitä jaksaa ja tekeekö sitä nyt oikein jne. Mutta kai ne on aika normaaleja fiiliksiä.
Onkos muut haaveilijat työssä käyviä, opiskelijoita, hoitovapaalla??? Itse olen maatalousyrittäjä eli töitä tehdään. Tyttö käy 10h viikossa ryhmiksessä, jotta voin tehdä kirjanpitoa ym. töitä silloin ja tyttö näkee myös ikäisiään lapsia. Kylällä ei ole kuin kouluikäisiä :(
Omia harrastuksia ei paljoa ole, mutta meillä on 4 koiraa, joten niiden kanssa liikun, käyn näyttelyissä ja harjoituksissa. Se onkin sellainen henkireikä, jolloin pääsee arjesta irti. Muuten tässä onkin aika kiinni kotona noiden lehmien takia.
Kuin myös eksyin tänne kakkosesta haaveilevien vertaistukiryhmään.
Yksi lapsi on 2v2kk vanha.Ehkäisy jätettiin pois vuodenvaihteessa 2007, lokakuussa keskenmeno heti alkuraskaudesta.Kolmannet kuukautiset keskenmenon jälkeen alkoi juuri, eli nyt on 5/28.
Alkoi ihan kiukuttamaan kun mitään ei tapahdu ja sen toisen lapsenkin haluaisi.Tilasin netistä ovulaatiotestejä, en kyllä paljonkaan niiden käytöstä tiedä.Ja tulin tänne, jos tästäkin olisi apua.
KäteväEmäntä- mieheni on maatalousyrittäjä(että lehmiä löytyy) ja olen aktiivisesti mukana koiraharrastuksessa.
Minä myös yritän mieheni kanssa toista, viimme kussa oli olo,
et nyt on tärpännyt, mut sielt ne menkat tuli ajallaan.
Edellisen kerran kun kakkosta yritimme, niin meni 6kk ja tulin raskaaksi voi sitä autuutta...
Sitä kesti tasan 9viikkoo ja alko vuoto, no mutta tuuli munahan se sitten oli :(
Nyt sitten kovasti yritetään josko nyt tärppäisi, ja saataisiin lokakuu vauveli, sillon on myös mieheni synttärit .
Toivotaan että meillä kaikilla yrittäjillä tällä kertaa tärppäisi :)
Kiva, kun saadaan tähän pinoon uusia " kasvoja" piristämään keskustelua.
Kerron pääpiirteittäin oman tilanteeni, niin tullaan tutuiksi:
Minä 29v, mies 32v, esikoinen 4v1kk ja saanut alkunsa ensimmäisestä " laakista" hieman vajaa 5vuotta sitten. Toista ollaan kuumeiltu nyt puolisen vuotta, heti heinäkuisista häistä lähtien. Kierrot on säännölliset, ovulaatio tulee (ainakin testien mukaan) ja toimintaa on tärppipäivien aikaan ihan kohtuullisesti. Jostain syystä tämä yrittäminen nyt sitten vain kestää.
Oon yrityksen aikana tikutellu ovista, parantanu elämäntapoja, käynyt vyöhyketerapiassa, vähentäny stressin aiheita, liikkunut ja rakastanut. Vaan ei, ei tärppää. Molemmat ollaan työelämässä, säännöllisesti 8-16 ja poju on perhepäivähoidossa.
Esikoisen raskaus alkoi niinkin dramaattisesti, että sen kyllä huomasi alkaneeksi.. Keskellä yötä sain ihan kamalan mahanviiltokohtauksen, luulin että umpisuoli on puhkeamassa ja raahauduin kontaten ottaan lääkettä ja juomaan. Aikani kivusta hikoiltua uskalsin rauhoittua nukkumaan.. ja nukuinkin aamuun asti, jolloin kävin heti lääkärissä. Ei ollut tosin mitään aavistusta että olisin raskaana, vaikka lääkäri teki sisätutkimukset ja kaikki. Raskaustesti oli sitten positiivinen (verikoe).. Harmi kun en muista, millä viikoilla tämä tapahtui... Epäiltiin tosin kohdunulkoista raskautta, mutta tutkimuksen jälkeen huomattiin että kaikki on hyvin.
Tänään on kp 21/31, eli vielä 1½ viikkoa testailuun jos ylipäätään tarvii testailla. Menkoilla on ollut taipumus tulla niin päivän tarkasti, että on osannut jo oireista arvata ettei testiä tarvita. Ei auta kuin jännittää ja käydä sillä välin hermoilemassa täällä palstalla:)
Pikkumyy78 **kp21/31 yk6**
meillä kans täällä täti tuli tänään kylään ku pillerit jäi pois alkuviikosta. Nyt sitten ovista odottelemaan ja jänskäileen...
pikku85
tänä aamuna huomasin selkeistä selkeimmät ovislimat ja olisi kauhea kiire päästä ne hyödyntämään... mutta miehellä kiireitä ja joutu lähtemään. tulee kyllä illalla kotiin, mutta tuntuu kuin iltaan ois ikuisuus...
ja ehdin jo pahoittamaan mieleni ja tunne että oon tärkeysjärjestyksessä aika pohjalla.
Eli tää koko vauva projekti kyllä herkistää mielen ja tunteet menee vuoristorataa.
nyt pitäisi niellä oma loukkaantuminen että pupuilu onnistuisi ilman hirveetä suoritus pakkoa. huoh!
Joku kyseli onko kakkosen yritys samanlaista kuin ensimmäisen.
Minun mielestä ei...koko elämäntilanne on eri kun on jo yksi lapsi ja elämä kiireisempää.
ja se jo tekee toisen yrittämisestä haastavampaa. myös tunnelma on mulla erilainen kun jo tietää mitä se elämä oikeesti on vauvan kanssa ja osaa toisaalta jo ennalta jännittää esim. väsymyksen kanssa jaksamista.
Toisaalta myös tietää kuinka nopeasti se vauva aika menee ja osaa nauttia täysillä =)
Huh kun tuli tekstiä...yleensä en paljon itse kirjoittele, seurailen vain taustalla. nyt näköjään tarve tuntoja jakaa.
natsku yk 2 kp14
Jaahans, enpä olekaan taas aikoihin käynyt kirjottelemassa tänne. Mulla on vaan niin kummalliset tai oikeastaan ihan normaalit olotilat, mut liian aikasin. Mulla pitäs menkat alkaa vasta ens viikon lopulla ja nyt on semmonen olo jo et ihan kohta vuoto alkaa, juilii niin ilkeesti tuota alamahaa. Muutenkin on kyllä tullut kaikki normaalit menkka oireet mitkä joka kuukausi. Mulla kun on muutenkin lyhyt kierto 26 päivää, niin tuntuu hullulle et menkat alkais jo aikasemmin. Nooh tiiä häntä. Raskaana en usko olevani vaikka sitä toivon sydämeni pohjasta.
Eilen illalla purin pahaa mieltäni miehelle ja sanoin et kun ei jaksa yrittää kun ei kummiskaan onnista. Sitä et ollaan jo ½vuotta yritetty eikä mitään. Eka kun on saanut alkunsa tuosta vaan heti. Mies vaan tuumas et kyllä se sitten onnistuu kun on sen aika. Sitä se kans et ei saa olla niin malttamaton. Alkaa vaan iteltä usko loppua.
Kauheeta omanapaista purkautumista, mut oli pakko.
Leti yk7(ehkä) kp 19/26
sateisesta Helsingistä!!
On taas ollu tunnelmat maassa kun sitä toivottua plussaa ei sitten tullut. Mutta pikku hiljaa sitä taas toipuu uuteen yritykseen. Kiva vaan kun tuo kuukautiskierto vaikuttaa miun maidontuotantoon ja taas menkkojen mentyä ohi tuntuu, et tissit ihan räjähtää maidosta. Ahistavaa, mut toisaalta onhan se hyvä että pikku miehelle riittää vielä evästä.
Nyt taidettin herätä eli työmaa kutsuu taas... ;o)
Sonteri yk4 kp6/31-33
Minä siis lopetin ne pillerit n. viikko sitten..nyt perjantaina oli maha tosi kipeä ja monskut sieltä tulikin ainakin niin luulin...Lauantaina ei koko päivänä mitään.Sunnuntaina taas ihan pientä punertavaa limaa...Tosi kiva kun saa rätti housussa kulkee ja sit kun kierto on vissiin ihan sekaisin pillerien jäljiltä. Onko muilla ollut samanlaista pillerien lopun jälkeen?
Eihän tässä nyt sitten tiedä ollenkaan mikä vaihe kierrosta on menossa...
no eikait se auta kun yrittää...
pikku
Mulla alkaa ovis lähestyä. Tänään on muistaakseni kp 13/30... ja testasin suurinpiirtein yhtä tumman viivan. Teen ovis tikuttelua ekaa kertaa elämässäni ja siksi olenkin hiukan pihalla asiasta, mutta aiotaan kuitenkin touhuilla tänään :) Saattaa olla et varsinainen päivä on vast huomenna, mut eipä kai tuo haittaakaan tee. Nyt ei olla alotettu liian aikaisin touhuilua, joten ei ole vielä voimat loppu.
Siitä omenaviinietiikasta joku sano et oli löytäny luontaistuotekaupasta tabletteina samaa ja jos ei nyt nappaa aion käydä kysymässä, koska mun vatsalle ei toi greippimehu käy. Sitten olen lukenu joskus vihreästä teestä, mut siitä on kyl sit ollu kirjoituksia myös vastaan, joten mene ja tiedä. Itse join sitä sillä kierrolla ku esikoinen tärppäs. Tulehduskipulääkkeiden välttäminen on kai yks ihan todistettu juttu.
Plussaonnea kaikille ja hyvää tätä vuotta!
Adelein yk3 kp13/30...