Mieheni vapputoivotus minulle: "Tapa ittes..."
Jeps, näin taas meidän mikä lie masentunut /alkholitissuttaja, tiedä mikä sitä vaivaa... en ollut kovin riemastunut taas sen parin päivän omituisesta tissuttelu-makailusta, ja kyllä se jotain on kai tehnytkin, mutta ihan sekaisin pöhnäinen.
No, minä kun uskallan myös suuttua ja hermostua, niin hänpä sitten kehottaa "Tapa ittes niin ei tarttis kattella tollasta."
Näin meillä... mitä kaikkea sitä jaksaa sietää ja miten kauan?
Kommentit (23)
Onko suon miehes mun työkaveri? Pirkanmaalta?
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 19:59"]
Onko suon miehes mun työkaveri? Pirkanmaalta?
[/quote]
Ei ole PIrkanmaalta... kai näitä sekoja raivopäitä riittäää.
ap
Lähde nyt jo hyvänen aika menemään. Isäni puhui äidilleni noin ja oli raastavaa kuunnella sitä. Vihaan edelleen isääni ja olen onnellinen, että äidilläni on uusi kunnollinen miesystävä.
Meillä ukko haki kaljat ja kun uskalsin sanoo et jos olis lasten aikana juomatta tai vaikka menis jollekin kaverilleen, rupes marttyyriksi. Mä sit lähden ku käsketään kotoaan lähtee. Aina sä haastat riitaa ja muutenkin mut jätetään ihan ulkopuolelle joka jutusta (siis mä ja lapset eristetään mies).
Ihme lapsellista käytöstä. Nyt mököttää kun en pyydä et jäis kotiin :) hyvää vappua meidän perheelle! Katotaan lasten kanssa vielä leffa ja syödään herkkuja. Toi yks voi vetää kännit ja maata krapulassa kun mennään vapputorille aamulla. Juuri lasten hyvinvoinnin takia ja ihanan yhdessäolon vuoksi en juo enää tippaakaan, enkä ole katunut. Miten ton miehen sais tajuamaan saman?
Ok. Mulla on työ"kaveri" joka kärttyisenä sanoo noin. Päin naamaa silmiin katsoen. Ja se on melkein aina kärttyinen. Olen oppinut olemaan välittämättä.
MÄ en vaan tajua, miksi HÄNEN unettomuus ja työstressi on sitten heti syy, että saa tulla töistä kesekn päivän ja vetää pullon viiniä ja jättää hommat hoitamatta. Ja jatkaa samaa rataa muutaman päivän. Maata tokkurassa sohvalla / jos pakko niin hakee lapsen pöhnässä päiväkodista / hoitaa pakolliset mutta ei niistä tuu mitään...
ap
AP, miehesi on alkoholisti. Niille riittää syyksi sekin ettei aurinko just sillä hetkellä paista. Itsessään ei omasta mielestään ole mitään vikaa.Ei parannu ellei itse motivoidu. Suosittelen harkitsemaan omaa asuntoa ettet itse sairastu.
No, sillä on alkoholiongelma. Ja muitakin ongelmia, mutta ei ne sillä juomisella parane, vaan pahenee. Työstressi ei helpotu juomalla eikä parisuhde kukoista.
Kohta sillä ei ole naista ja sitten ei enää työpaikkaakaan, mutta lisää "ulkoisia" syitä juoda.
Miksi sä sellaista otat vastaan? Miksi haluat olla siinä, vaikka sua haukutaan? Onko teillä erikoisen hyvä suhde? Että tuo kaikki on sen väärti?
voimia sinulle. Et ole kenenkään ovimatto...ainakaan ei tarvitse olla.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 19:59"]
Onko suon miehes mun työkaveri? Pirkanmaalta?
[/quote]
Ei ole PIrkanmaalta... kai näitä sekoja raivopäitä riittäää.
ap
[/quote]
joo! Ja niin löytyy noita marttyyreita joka puolelta kokotmaata.... Ne voihkii ja ihmettelee, kun toinen niin huonosti käyttäytyy. Ja sitten ne ite mätänee siinä samassa. Ne ei ota vastuuta omastaan eikä ne lähde meneen.
ne vaan surkuttelee kohtaloaan tai sitten ne on niin jäykkiä, ettei ne osaa eikä tajua lähteä. Tai sitten niitten itsetunto on niin poljettu, ettei ne ite ymmärrä sitä, että se ovimattona oleminen ei oo kenellekään hyväks...ei sille matolle eikö sille polkijalle.
jos ei olis niitä marttyyreita, jotka jää, niin eipä olis kauaa niitä suhteita, jossa toista vaan haukutaan...kun se haukkujen kohde olis jo kadonnut omaan elämään.onkohan se mahdollista? Joittenkin kohdalla on.
ne lähtijät on rohkeita ja ne uskaltaa löhteä maailmalle kokeilemaan siipiään.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 20:12"]MÄ en vaan tajua, miksi HÄNEN unettomuus ja työstressi on sitten heti syy, että saa tulla töistä kesekn päivän ja vetää pullon viiniä ja jättää hommat hoitamatta. Ja jatkaa samaa rataa muutaman päivän. Maata tokkurassa sohvalla / jos pakko niin hakee lapsen pöhnässä päiväkodista / hoitaa pakolliset mutta ei niistä tuu mitään...
ap
[/quote]
voi ei! Onks teillä lapsiakin :(
niin, voi kun olisikin niin helppoa lähteä. Sitä hidastaa
- hän kuitenkin on enimmän aikaa ok
- lapset: tykkäävät isästään, ja katso edellinen kohta
- oma vaativa työni: en tajua miten hanskaisin kaikki yksin; hän kuitenkin yleensä hoitaa oman osuutensa lasten hakemisista, harrasteista, kauppareissuista, tiskeistä jne.
- edelliseen liittyen, mulla ei ole ketään kavereita tai muita tukiverkkoja
- talon myynti, nyt kun ei just mene kalliit omakotitalot kaupaksi ollenkaan ja ihan kauhealla tappiollakaan ei voi myydä
- ja sitten vielä semmoinen että onhan se ihan hyvä sängyssä silloin jos sattuuu olemaan useampia päiviä tai muutama viikko parempaa, ja kun itselle tullut tässä stressin myötä muutama ylikilo, niin alan jo ajatella että en mä muutakaan enää saa (tai ansaitse kun olen niin vittumainen). Etenkin kun jo keski-iässä siis en tarkoita mitään kolmekymppistä enää.
ap
Jos se ei älyä mennä hoitoon (esim Minnesota), niin lähe lasten kanssa kälppimään. Oon ite kasvanu alkkisperheessä ja nähny sen, ettei mikään muutu jos molemmat tyytyy tilanteeseen. Mutsi katuu edelleen sitä, ettei lähtenyt, kun me lapset oltiin pieniä. Kaikista niistä vuosista kaikille jäi omat arvet ja taakat kannettaviksi. Lapset kärsii siitä vähintään yhtä paljon kuin sinä.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 20:16"]AP, miehesi on alkoholisti. Niille riittää syyksi sekin ettei aurinko just sillä hetkellä paista. Itsessään ei omasta mielestään ole mitään vikaa.Ei parannu ellei itse motivoidu. Suosittelen harkitsemaan omaa asuntoa ettet itse sairastu.
[/quote]
Juuri näin. Ei alkoholistia voi toinen ihminen parantaa, itse hänen täytyisi ruveta hakemaan apua. Ajattele omaa terveyttäsi ja tulevaisuuttasi.
Sillä on hoito... (ContralClinic tms.), mutta kun se ei tee niitä kunnolla niin ei se auta mielestäni. (TAi ehkä hetkellisesti, mutta sitten tulee just näitä...)
SAatiin rahat tuohon äidiltään lainaksi. Minnesotaan ei nyt sitten enää ole varaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 20:38"]niin, voi kun olisikin niin helppoa lähteä. Sitä hidastaa
- hän kuitenkin on enimmän aikaa ok
- lapset: tykkäävät isästään, ja katso edellinen kohta
- oma vaativa työni: en tajua miten hanskaisin kaikki yksin; hän kuitenkin yleensä hoitaa oman osuutensa lasten hakemisista, harrasteista, kauppareissuista, tiskeistä jne.
- edelliseen liittyen, mulla ei ole ketään kavereita tai muita tukiverkkoja
- talon myynti, nyt kun ei just mene kalliit omakotitalot kaupaksi ollenkaan ja ihan kauhealla tappiollakaan ei voi myydä
- ja sitten vielä semmoinen että onhan se ihan hyvä sängyssä silloin jos sattuuu olemaan useampia päiviä tai muutama viikko parempaa, ja kun itselle tullut tässä stressin myötä muutama ylikilo, niin alan jo ajatella että en mä muutakaan enää saa (tai ansaitse kun olen niin vittumainen). Etenkin kun jo keski-iässä siis en tarkoita mitään kolmekymppistä enää.
ap
[/quote]
No puhu sille silloin kun on selvä. Ettei näin voi jatkua. Että jos se aikoo perheen kanssa elää niin on hakeuduttava hoitoon. Vaadi sitä. Luulisi tuon vielä jonkin verran perheestään välittävän jos pystyy osallistumaan noin paljon että koet sen tekevän oman osuutensa. Sitten kun ollaan syvemmällä niin ei se pysty mitään kotitöitä tekeen tai lapsista huolehtiin, eli vielä voisi olla toivoa jos hakeutuu hoitoon. Minnesota on ihan hyvä, jos on pelkästään alkoholista kysymys.
Niin siis olen puhunut sille n. 7985 kertaa kun se on ollut selvä, krapulassa, kännissä, tosi selvä, ihan mitä vaan. Ja sillä on se hoito (ei Minnesota).
Minnesota on kauhean kallis (kun ne rahat meni siihen toiseen hoitoon), ja vaatisi myös 1kk sisällä olon, mihin se ei oikein pysty.
Tosin on avominne, mutta en usko että se siihen sitoutuisi yhtään sen enempää kuin nykyiseen hoitoonsakaan.
Oli mulla toiveita tän hoidon suhteen, mutta ei näköjään... sen ongelma on mielestäni myös jonkin asteinen masennus ja muuten vaan outo mielenlaatu.
Joo on sillä ollut masennuslääkkeitä unilääkketiä ja kaikkea vuosien varrella vaikka mtiä, ei ne auta, eikä se sitoudu niihinkään, ja ne vaan pahentaa.
ap
Kuule, äitinikin luuli, että tykkäsin isästä. Vihasin sitä miestä oikeasti, vihasin sitä jatkuvaa viinan/kaljan hajua. Inhosin tuoda kavereita meille, koska häpesin isääni yli kaiken. Hänkin hoiti työnsä suht ok, mutta tissutteli illat ja oli lopulta pahapäinen ja kännissä. Viina hänet lopulta tappoi. Kärsin yhä edelleen edesmenneen isäni juomisesta. Näen painajaisia, kun vanhemmat riitelivät ja luulivat minun nukkuvan. En saa pois silmistäni sitä näkyä, kun isäni yritti puukottaa äitiäni. Silloin alkoholismi oli mennyt jo todella pahaksi. Lastesi tähden on syytä toimia. Joko lähteä tai laittaa hoitoon. Muuten ongelma vain pahenee.
No ei kannattais katella tommosta enää hetkeäkään.