Avokonttori ja energiasyöppö vieruskaverina

Muutettiin paikkoja pari viikkoa sitten ja eräs henkilö joutui luopumaan omasta huoneesta, muut olleet jo kauan avokonttorissa. Ei sitä tietenkään kukaan halua, mutta tämä henkilö vaatii koko ajan erityisvapauksia ja heittäytyy vaikeaksi tilanteissa, jossa hänen pitäisi vähän joustaa. Häntä tultiin vastaan, sai valita paikan mihin menee, sai valita miten päin menee, sai valita kaiken muun kuin että ei ole enää yksin omassa huoneessaan. 

Nyt kuitenkin joudun istumaan hänen vieressään ainakin seuraavan vuoden. Onko vinkkejä miten siitä selviää kun vieressä kuuluu koko ajan huokailua ja vihaista muminaa? Hän ei muuta kuin valita, vaikka muut ovat iloisia ja muiden seurasta saa energiaa. Ärsyttää jo valmiiksi, tiedän että jos minulla on huono päivä ja joudun kuunnella tota "täällä loppuu happi" (ei lopu, avara tila jossa hyvä ilmastointi), "ei oo tilaa papereille" (saman verran on kun aina ennenkin omassa huoneessaan), "en saa kaikkia mappeja tähän lähelle" (et niin, muutkin joutuu hakemaan kauempaa jos tarvitsee jotain kerran kuussa ja voisit heittää pois noita vuoden 2005 juttuja jo).

En voi oikeen vaan olla huomioimattakaan häntä, sillä tehdään paljon yhdessä töitä. Olen sanonut monta kertaa hänelle että kaikki muut on ollut tässä tilanteessa jo koko ajan ja nyt hän tulee vain samaan tilanteeseen kuin mitä muut on olleet monta vuotta. Ei auta, valivalivali.