Lue keskustelun säännöt.
En tykkää yhtään reissaamisesta, mikähän mussa on vikana...
29.04.2015 |
Aina kun pitäis lähteä jonnekin päivää pidemmäksi aikaa, niin ei vaan yhtään innosta ja tekis mieli jäädä kotiin. Ei kiinnosta nukkua muualla kuin kotona, kun ei saa kuitenkaan nukuttua kunnolla. Ei kiinnosta pakata kaikkea mahdollista ja raahata kamppeita mihinkään ja sitten taas purkaa. Ei kiinnosta istua tuntikausia jossain kulkuvälineessä. Kylässä yms. on ihan kiva toki käydä jos pääsee illaksi takaisin kotiin eikä tarvi ottaa mitään mukaan, mutta kaikki kauemmas meneminen on niin tympeetä ja tuntuu kauhean vaivalloiselta
Kommentit (5)
Joo se fiilis on kyllä kiva kun tulee jostain reissusta ja saa purettua kaikki kamat paikoilleen, ja istuu kotisohvalle ja tuumaa että eipä onneksi tarvi lähteä moneen kuukauteen asuinkaupunkia kauemmas. Mutta toki jos tietää että kohta pitää lähteä taas, niin fiilis on erittäin turhauttava.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin ehkä tykätä matkustamisesta jos ei tarvitsi matkustaa, ts jos yhtäkkiä voisi vaan olla jossain missäpäin maailmaa tahansa :) ja sama tietysti kotiutuessa
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 00:39"]
Hahaa, toinen samanlainen! Harvoin tapaa ihmisiä, jotka avoimesti myöntävät ettei esim. lomamatkat houkuttele. Mutta meitä on. Säästyypä rahaa, aikaa ja vaivaa. Elämyksiä on joka lähtöön, kotioloissakin voi pitää avoimen mielen ja sivistää itseään muilla tavoin.
Sain vastikään sukulaisilta lahjaksi Espanjan-matkan pyöreiden täyttämisen kunniaksi. Olen toki kiitollinen, avartava elämys (eikä muuten olisi tullut lähdettyä ehkä koskaan) mutta kiesus että sen jäkeen olisi kaivannut toisen loman palautumista varten. Vieraan kielen ja infran keskellä stressitasot tuntuvat olevan ihan kaakossa jatkuvasti, ja turistin rooli on minusta outo ja vaivaannuttava. Oli ihanaa päästä omaan, hiljaiseen kotiin sen jälkeen.
[/quote]Taidat olla aika introvertti (kuten minäkin) :)
Matkustamnen on kivaa muistojen takia. Lähteminen on kivaa ja jännittävää. Mutta muistan aina, kuinka upeaa oli palata kotiin. Tuttu koti tuoksui vieraalta, tyhjään taloon tuli taas elämää. Pääsi omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn. Voi taas puhua suomea ja kaikki oli viimeisen päälle tuttua. Turistina on aina turisti, pihalla kaikesta, hämmentynyt ja helposti huijattavissa.
Pikkutyttönä matkustaminen oli raskasta, koska en olisi millään jaksanut herätä aamuyöllä. Nyt jaksaisin mennen tullen valvoa aamuyöhön ja lähteminen ei olisi niin rankkaa.
Mutta kyllä kotona on aina ihanaa.
Hahaa, toinen samanlainen! Harvoin tapaa ihmisiä, jotka avoimesti myöntävät ettei esim. lomamatkat houkuttele. Mutta meitä on. Säästyypä rahaa, aikaa ja vaivaa. Elämyksiä on joka lähtöön, kotioloissakin voi pitää avoimen mielen ja sivistää itseään muilla tavoin.
Sain vastikään sukulaisilta lahjaksi Espanjan-matkan pyöreiden täyttämisen kunniaksi. Olen toki kiitollinen, avartava elämys (eikä muuten olisi tullut lähdettyä ehkä koskaan) mutta kiesus että sen jäkeen olisi kaivannut toisen loman palautumista varten. Vieraan kielen ja infran keskellä stressitasot tuntuvat olevan ihan kaakossa jatkuvasti, ja turistin rooli on minusta outo ja vaivaannuttava. Oli ihanaa päästä omaan, hiljaiseen kotiin sen jälkeen.