Venlafaxin lopettamisoireet

Pyydä viikoksi-kahdeksi esim Opamoxia ja laske se lääke sitten hiljalleen alas (viikossa ei edes tule mitään viekkareita). Oireet ovat noin helpommin kestettävissä.
Laske hitaammin kuin 150->75. Ota 2 tablettia kerralla 37,5mg & 75mg ja niiden jälkeen vasta 75.
Lisäksi kapselin voi aukaista ja ottaa rakeita sieltä sisältä pois vaikka muutaman kerrallaan ja tehdä todella hitaan laskun.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:45"]

Pyydä viikoksi-kahdeksi esim Opamoxia ja laske se lääke sitten hiljalleen alas (viikossa ei edes tule mitään viekkareita). Oireet ovat noin helpommin kestettävissä.
Laske hitaammin kuin 150->75. Ota 2 tablettia kerralla 37,5mg & 75mg ja niiden jälkeen vasta 75.
Lisäksi kapselin voi aukaista ja ottaa rakeita sieltä sisältä pois vaikka muutaman kerrallaan ja tehdä todella hitaan laskun.

[/quote]

Niin, ja huom! Niitä ylijääneitä rakeita ei roskiin tai viemäriin, vaan pussiin ja apteekkiin.

Käytä hakua, tästä aiheesta on olemassa jo suht pitkä ketju täällä av:lla.

Olet selvästikin purkamassa lääkitystä liian nopeasti, siksi rajut oireet. Suosittelen ottamaan takapakkia, sillä pahin on vielä edessä. Kokemusta on.

Lääke nosti minut lopullisesti ylös suosta sen jälkeen, kun moni muu mielialalääke osoittautui toimimattomaksi. Miinuspuolena nämä lopetusoireet, jotka kestävät 6kk-1,5 vuotta, annostuksesta riippuen. Niistä selviää kyllä, kun tietää mikä on homman nimi.

Kuusi kuukautta? Vähintään?! Ei luoja, en minä selviä tästä! Minulla on ollut aikaisemmin diapam käytössä, ja nyt pyysin lääkäriä josko olisi voinut kirjoittaa uusiksi sillä tiedän millainen olo jo yhdestä unohtuneesta tulee. Ei uusinut koska pelkää mun väärinkäyttävän :( vaikka mulla ei koskaan ole mitään päihdeongelmaa ollut. Oikeasti miten minä selviän?? Apua! Pitäskö mun yrittää päästä osastolle? Onko pahempi jättää kokonaan syömättä ja kestää rajut oireet vai lopetella pikkuhiljaa ja kestöä tätä oloa? Mun on ollut aina vaikea ymmärtää narkomaaneja, mutta meinaan seota jo näistä lopettamisoireista. En voi edes kuvitella millaista on yrittää päästä huumeista.
Ap

Ite lopetin että avasin kapselin ja puolitin pieniä pillereitä jotka oli sisällä.. Eli aina tosi pienellä annostuksella vähensin. Meni pari kk mut näin ei tullut pahoja vierotusoireita

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 23:06"]Ite lopetin että avasin kapselin ja puolitin pieniä pillereitä jotka oli sisällä.. Eli aina tosi pienellä annostuksella vähensin. Meni pari kk mut näin ei tullut pahoja vierotusoireita
[/quote]
Mä en halua syödä tätä lääkettä yhtään pidempi kuin on pakko, minä olen vaaraksi niin itselleni kuin läheisilleni. Arjessa en ole läsnä, ja vasta äärimmäiset tuntemukset saavat minut tuntemaan. Silloin ollaan jo liian pitkällä, ja saan raivokohtauksia. Kaikki negatiiviset tuntemukset patoutuvat.
Ap

Olisi pitänyt uskoa mitä netissä luki lääkkeestä, päätin uskoa lääkäriä. Ei olisi pitänyt, venlafaxin ajoi minut lähes itsemurhaan.

Pienennä vähitellen ja tosiaan niin, että puolitat noita kapseleita etc. kuten edellä mainittu. Ja pakko vielä todeta, että nuo oireet on tosi yksilökohtaisia. Itselle aloittaminen oli aikoinaan helvetti n. 3 vkon ajan, kaikkia mahdollisia fyysisiä oireita: huimausta, kuvotusta, vatsakipuja, poissaolon tunnetta, lisääntynyttä ahdistusta...mutta sen jälkeen auttoi ja todellakin nosti mut syvältä. Ja lopettaminen kävi todella helposti 150 ensin 75 ja sitten kokonaan pois. Ilmeisesti vaikutti elimistössä vielä sen verran pitkään, ettei itselleni tullut oireita. En siis sanonut tätä ollenkaan vähätelläkseni ap:n tuntemuksia vaan siksi, että noista ei vain voi tietää mikä sopii kenellekin ennen kuin itse kokeilee. Itselle jossain vaiheessa kokeiltu Ketipinor sekoitti minut tyystin pienelläkin annoksella (nukahtamisvaikeuksiin), mutta tuttavalle auttoi todella hyvin ilman sivuvaikutuksia hänen tilanteeseensa.

Jos tulee tosi paha fiilis, niin mene uudelleen lääkärille ja kysy kävisikö jokin rauhoittava tuohon rinnalle akuuttiin hätään. Mutta tosiaan maltillisempi lasku auttaa ainakin.

Juu, oireet kestävät kauan mutta ne vaihtelevat ajan kuluessa. Eli tuota pahoinvointia ja aivosähköiskuja ei kestä puolta vuotta, vaan erilaisia oireita tulee ja menee tuona aikana. Se onkin sitten yksilöllistä, mitä kullekin tulee. 
Itselläni pahin aika oli 5 kk lopettamisen jälkeen, olin silloin viikon sairauslomalla (mielialani romahti täysin pohjalukemiin, en kyennyt mihinkään). Mutta siitäkin noustiin ja olen tyytyväinen että olen koko ajan enemmän voiton puolella!
Tsemppiä!

Kiitos tsempeistä ja viesteistä. Oikeasti mulle on tosi tärkeää että kerrotte selvinneenne. Pelottaa että onko minusta enää normaaliin elämään ollenkaan :( mutta se on sen ajan murhe, kun vaan saisi selvän pään takaisin. Ei enää ikinä mitään lääkkeitä mitä ilmankin voi elää. Ap

Yritä jaksaa, tuon lääkkeen lopettaminen oli ihan kamala kokemus! Minulla pahin vaihe kesti muutaman päivän joka puolituksen jälkeen ja ne epämääräisemmät lopetusoireet varmaan melkein sen pari vuotta. Koko ajan hiipuen kyllä, ja kun noista aivosähkäreistä oli selvinnyt, niin pienemmät oireet jaksoi kyllä paremmin.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 23:14"]Olisi pitänyt uskoa mitä netissä luki lääkkeestä, päätin uskoa lääkäriä. Ei olisi pitänyt, venlafaxin ajoi minut lähes itsemurhaan.
[/quote]

TYHMÄSTÄ PÄÄSTÄ KÄRSII KOKO RUUMIS.

Mene toiselle lääkärille puhumaan lääkkeen lopetusvaikeudesta. Solmi yksityiselle hoitokontakti jos ei muu auta. Jos lääkäri määrää 2 viikon annoksen bentsoja, se näkyy e-reseptissä ja ei oikein voi väärin käyttää (ellei vedä kaikkea kerralla :D). Kerro että lopetusoireet ovat sietämättömät.

Itselläni nyt Efexor/Venla ollut käytössä 3kk ja annos 187,5. Eipä juuri aloitusoireita, tai käyttöoireita, paitsi sivuoireena järjetön, ärsyttävä hikoilu.
Hermokipuun mulla määrätty ja olisin ihan kyvytön tekemään mitään ilman tuota lääkettä. Mulle toimii just niinkuin pitää, jos vain tuon hikoilun saisi pois.

Toki en vähättele sitä jos toisille ei sovi. Mullekin testattu monta hermokipulääkettä, ja aina pahat sivuoireet. Efexor sopi kuin unelma.

Ai niin, tuosta pahoinvoinnista vielä! Jos se alkaa tosissaan arkea haitata, niin apteekista saa ilman reseptiä Marzine -nimistä matkapahoinvointilääkettä, joka auttoi ainakin itsellä pahimman yli.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 23:42"]

Mene toiselle lääkärille puhumaan lääkkeen lopetusvaikeudesta. Solmi yksityiselle hoitokontakti jos ei muu auta. Jos lääkäri määrää 2 viikon annoksen bentsoja, se näkyy e-reseptissä ja ei oikein voi väärin käyttää (ellei vedä kaikkea kerralla :D). Kerro että lopetusoireet ovat sietämättömät.

Itselläni nyt Efexor/Venla ollut käytössä 3kk ja annos 187,5. Eipä juuri aloitusoireita, tai käyttöoireita, paitsi sivuoireena järjetön, ärsyttävä hikoilu.
Hermokipuun mulla määrätty ja olisin ihan kyvytön tekemään mitään ilman tuota lääkettä. Mulle toimii just niinkuin pitää, jos vain tuon hikoilun saisi pois.

Toki en vähättele sitä jos toisille ei sovi. Mullekin testattu monta hermokipulääkettä, ja aina pahat sivuoireet. Efexor sopi kuin unelma.

[/quote]

Minulla oli myös tuo käsittämätön hikoilu, mutta se jäi ajan kanssa pois onneksi.

Mulle tehtiin annoksen lasku 225 -> 75 mg. Kahdessa viikossa pääsin tähän, nyt ei ole enää lopettamisoireita. Parina päivänä tunsin sähköiskuja, mutta heti niiden tullessa otin pari ylimääristä murua kapselin sisältä.

Omalla kohdalla tämä oli helpompaa kuin olisin keskustelujen perusteella uskonut. Tsemppiä sulle :)

Samasta aiheesta, söin Efexor 75 mg, olen syönyt tosi pitkään. Lopetin lääkkeen noin kuukausi sitten lääkärin neuvosta. Lääkäri oli siis sitä mieltä, että stressi kuuluu elämään, ilman stressiä ei tapahdu mitään, ja mun pitää vain oppia kestämään elämää ja stressiä. Oon siis ollut ihan tyytyväinen lääkkeen kanssa, tosin vaikuttaa lamaannuttavasti kaikkeen. En oikeastaan ole saanut nyt aikaiseksi mitään muuta kuin arkirutiinit. Muutaman päivän sisään mulla on alkanut tuntua joitain masennusoireita, välillä itkuttaa, en jaksa keskittyä, ajatukset harhaillee, kiukkuilen. Tänään en kestänyt enää, vaan kävin noutamassa tuon 37,5 mg ja ajattelin sitten kokeilla lääkkeen lopettamista tuon annoksen kanssa. On vain levoton olo, en tiedä miksi.

Tietyssä mielessä mun on ollut ihan hyvä olla, kun söin lääkettä. Helpompi elää arkea, olla miettimättä. Taas kun lopetin lääkkeen, elämä tuntuu pamahtavan kasvojen eteen. Pieniä yksityiskohtia, värit äänet, tunteet, kaikki. 

Kannattaako sinnitellä ilman lääkettä vai ottaa puolikas annos vai jatkaa entiseen malliin? Joku viisas voisi kertoa. Elämäntilanteeni on ihan hyvä, ei ole kovin paljon stressiä tällä hetkellä.

Ajoi alas parissa viikossa 75>36,5, sitten vielä muutama rae kapselista jne. Kuvotus ja tärinä on silti jatkunut koko ajan enkä saa nukuttua. Hirveä lääke!

Saman kaltainen tilanne kuin 18.

Efeä on syöty noin 10 vuotta. Pitkään 2x150mg, josta toissakesänä vähensin puoleen ja sillä mennään.

Kun vain tietäisi tarvitsenko edes tätä? Kunnon hoitokontaktiakaan ei ole ollut vuosiin. Edellisen vähennyksen tein TK-lääkärin suostumuksella omasta aloitteestani.

Pitäisikö käydä pyytämässä 36mg versioita ja kokeilla annoksen laskua?

Meillä on samankaltainen tilanne nro 20. Eli mun kannattaa varmaan syödä sitä ihan minimiannosta ainakin puoli vuotta. Lääkäri, joka oli lopettamisen kannalla, sanoi että ei ole enää kesäloman jälkeen paikalla. Siis kun kysyin, että pitäiskö varata uutta aikaa syksyksi. Oli vähän niinkuin että tee niinkuin tykkäät. Mitä tykkäät. 

Silti oli ihan viisas lääkäri. Tosiaan, ilman stressiä ei tapahdu elämässä mitään.