Olen itsekeskeinen alistaja narsisti

huh, tekipä hyvää nähdä tuo kirjoitettuna! Koko elämäni olen ollut saamaton manipuloija, muunnellut totuutta itseni hyväksi, syyttänyt kaikesta aina muita ja katkerana katsonut kuinka muiden ihmisten elämä menee eteenpäin ja he nauttivat elämästään ja saavutuksistaan, minä olen katkerana polkenut paikoillaan viimeiset 20 vuotta, sen jälkeen ei elämässäni ole tapahtunut mitään, lapsen sain ja sekin tuntuu ylivoimaiselta hoitaa. Olen koko ajan kipeä, väsynyt ja haluton. Meidän perheellä ei ole ystäviä, ja lapsellani ei ole yhtään leikkikaveria, vaikka ympärillä asuu kymmeniä lapsia. Mieheni on myös saamaton, jonka olen luonnollisesti alistanut täysin tossun alle. Kärsin pelkotiloista ja olen läheisriippuvainen, syömishäiriöinen ja täysnarsisti, aivan kuten oma äitinikin on. Hän on luonnollisesti ainut "ystäväni" tässä maailmassa, valitettavasti. Nyt elämä onniin angstia, että on aika katsoa peiliin ja totuutta silmiin. Lopettaa karkuunjuokseminen itseltään, sen olen osannut. Pelottaa hieman tulevaisuus, koska kasaamani paskavuoren korkuutta ei voi tietää, korkea se on joka tapauksessa ja juuri sortumassa perheemme niskaan. Saa nähdä jääkö pää paskan pinnalle.