Kaverin kauhukakara(t)
Olen tutustunut muutama vuosi sitten lähellä asuvaan, hyvässä ammatissa olevaan naapurin rouvaan. Meillä oli silloin samanikäiset pienet lapset, jotka tulivat hyvin toimeen.
Sittemmin olemme molemmat saaneet toiset lapset (kohta 4_v).
Tämä kaverin nuorempi lapsi on ihan hirviö. Kun tapaamme niin haukkuu minun nuorempaa lasta tyhmäksi, idiootiksi jne. Räyhää ettei lapseni saa mennä hänen huoneeseen yms.
Kaverini ei koskaan kiellä tätä lasta. Miten minun tulisi suhtautua tähän? Alanko itse komentamaan naapurin kakaraa?
Kommentit (9)
No tuossa kyllä ollaan sen riiviön kotona niin mitenköhän voit ajaa jonkun kotootansa pois?
Ap tässä vielä. Sama on siis toistunut sekä meidän kotona että tuon riiviön kotona. Nyt viimeisin kerta tuon riiviön kotona. Ennen nähtii melko usein mutta sattuneesta syystä minua ei huvita tapaaminen kovin usein. Tuota äitiä olisi kiva nähdä ja hän on muuten mukava ihminen mutta ihmettelen ettei puutu yhtään tuon pienen kauhukakaransa käytökseen.
Miten vaikeaa ihmisten on avata suutaan, voisko vakka sanoa vaan että lapsesi puhuu rumasti ja se ei nyt ole kivaa. Mihin on kadonnut koko kylä kasvattaa-henki? Luojan kiitos mun ystäväpiirissä tohditaan sanoa asiat niinku ne on ja kaikki komentaa toistensa muksuja jos äiti ei hoksaa että lapsella menee yli.
Ap tässä taas. Tunnen itseni nyt vähän tyhmäksi tässä. Koen ehkä jonkin laista alemmuuden tunnetta (itse ihan vaan lukio pohjalla) ja tuolla kaverilla on korkeakoulututkinto ja työ, joten hänen pitäisi olla mielestäni "ammattilainen" mitä tulee tuohon lastenkasvatukseen.
Siksi koen kiusalliseksi tilanteen, että minun pitiäsi komentaa "ammattilaisen" lasta. Mutta kyllähän tuo kakaran käytös ihan yli menee eikä äiti tunnu mitään tekevän!
Siis korkeakoulututkinto lastenkasvatuksesta? Pelkkä korkeakoulututkinto kun ei pätevöitä ketään hyväksi kasvattajaksi ja suutarin lapsillahan ei ole kenkiä niin kuin varmaan tiedät.
Ihan perusjuttuja voit sanoa lapselle välittömästi ja suoraan. Esim. jos haukkuu toista tyhmäksi tai käyttää ns. rumaa kieltä, niin sano heti, ettei noin sanota kenellekään. Toisaalta jos lapsi kieltää sinun lastasi menemästä hänen huoneeseensa eikä äitinsä sano mitään, on tuo aika hankala tilanne puuttua. Minä toteaisin lapselleni suoraan, että mennään sitten kotiin, kun täällä ei saa leikkiä.
Toisaalta jos ystävyyssuhde ei ole kovin tärkeä niin voisin kokonaan unohtaa tuollaisen perheen, missä ei ihan peruskäytöstapoja opeteta. Lapset voivat sanoa ja tehdä mitä vaan, he kun ovat vielä "keskeneräisiä" ja oppimassa vasta asioita mutta jos aikuinen ei puutu lapsen rumaan käytökseen, on se mielestäni jo sen verran iso juttu, että en välttämättä haluaisi kovin läheisiin väleihin tuollaisen ihmisen kanssa.
Voit kyyristyä tuon pennun tasolle ja kysyä, tuntuisiko sinusta kivalta, jos sinua haukuttaisiin tyhmäksi ja idiootiksi? Ja kasvatat siinä sivussa vaikka olisittekin tuon pennun kotona, kai sinä nyt omaa lastasi puolustat etkä anna tuollaisen riiviön päästä niskanpäälle??
Ap tässä. Sikäli olen tämän ystävyyssuhteen kanssa hankalassa tilanteessa, että meidän esikoiset tykkäävät leikkiä keskenään. Oma lapseni pitää tätä kaverin esikoista yhtenä parhaista kavereistaan. Itse myös pidän äidin seurasta kun juttelemme aikuisten juttuja tai olemme aikuisten illan vietoissa.
Mutta tuo pikkuhirviö käy hermoilleni ja se kun miän ei komenneta.
Minä nostasin niskasta pihalle jos käyttäytys noin mun kodissa.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 22:48"]Minä nostasin niskasta pihalle jos käyttäytys noin mun kodissa.
[/quote]
Seuraava ap:n kysymys olisikin, kuinka selviytyä rikosilmoituksesta ja sossun syynistä