Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Työajan lisäyksen kompastuskivet

Vierailija
05.05.2015 |

Tuohon Sipilän adoptoimaan ehdotukseen työajan lisäämisestä on jo otettu paljon kantaa, mutta mitään kiihkotonta keskustelua sen huonoista puolista ei ole. Hyviä puolia on se, että se saattaa vähentää yksikkökustannuksia ja lisätä tuottavuutta. En kuitenkaan katso, että tuo olisi niin yksinkertainen kuvio, kun EK esittää. Itselleni tulee mieleen ainakin seuraavat pohdittavat asiat:

- Työajan uudelleenkäyttö: Jos esim. kauppa on joka tapauksessa kiinni, niin tekevätkö työntekijät sillä uudella ajalla oikeasti jotain tuottavaa?

- Substituutiovaikutukset: Laitetaanko työntekijät tekemään ylimääräisellä ajalla jonkun muun työntekijän työtä, jolloin työttömyys lähinnä kasvaa. Esim. juuri myyjät siivoomaan -> siivoojalle kenkää, tekemään osa-aikaisen työt - > osa-aikaiselle kenkää.

- Epätasa-arvo työntekijäryhmissä. Julkisella työskentelee paljon asiantuntijoita, joiden työssäoloa ei kukaan valvo. Eli voivat jatkossa tehdä yhtä paljon töitä kuin ennenkin. Mietin myös, että kun heillä korvaukseton ylityö on ollut kaikkein yleisintä, niin luopuvatko siitä nyt ajatusella "pidetään nyt sitten kiinni niistä työajoista prkl." Eniten muutoksesta kärsivät tuntityöläiset, jotka ovat jo muutenkin kaikkein epäedullisimmassa asemassa työmarkkinoilla. 

- Lastenhoito ja ylipitkät työpäivät. Päiväkotiryhmät kasvavat ja samalla lasten työpäivä pitenevät. Mitä seurauksia sillä voi olla? Tarkoittaako opettajien työpäivän piteneminen myös pidempiä kouluviikkoja? Jos tuo 100 tuntia käytettäisiin vaikka koululiikuntaan niin ajatus vaikuttaa hyvältä. 

- Työssä jaksaminen. Joillakin aloilla ollaan aika äärirajoilla jaksamisen kanssa ja pitkät sairaspoissaolot ovat yleisiä. Mikä on turvallinen maksimityöaika esim. sairaanhoidossa? 

Tällaisia tuli itselleni mieleen, kertokaa toki lisää.

 

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

5-vuorotyössä voidaan väkeä vähentää, kun työvuoro pitenee ja tästä taas seuraa se että työttömyys lisääntyy ja ostovoima vähenee. Ostovoiman vähetessä se kulurus vähenee ja tuotteita tehdään enmmän kuin on kulutusta ja vientikinkään ei saada tavaroita, kun kaikesta huolimatta se palkkakustannus on suuri ja kilpailukyky ei ole vieläkään tarpeeksi hyvä. Taas on väkeä vähennettävä, kun sitä on liikaa tuottavuuteen nähden. Kohta ollaankin sitten siinä vaihessa, että kukaan ei pysty ostamaan mitään ja ja työpaikoilla on vain herrat ja rouvat johtajat. Hehän, kuten tähänkin asti ovat se työpaikan suola ja tuloksentekoporras. Seuraavaksi sitten palkataankin työväkeä, kuten ravvintolan portsareitakin ennevanhaan. Se saa paikan joka maksaa parhaiten työnantajalle. No tuskin se kuitenkaan riittää kunnon tuloksen tekoon, vaikka työntekijä maksaisi työnantajalle siitä että saisi käydä töissä.

Sori ei tainnut olla ihan kiihkotonta, mutta mielestäni kuitenkin realismia

Vierailija
2/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei ollu vielä ihan pahinta mäyhäämistä :D. Jotenkin mietin tuossa sitäkin, että voiko tuottavuus oikeastaan jopa laskea, jos työ poistetaan niiltä, jotka tekevät sitä vähiten. Ja sitten myös se, että otetaanko se 100 tuntia pois niistä asioista, mistä voidaan joustaa kuten liikunnasta? Ne jotka valitsee ottaa sen palkattomana vapaa-aikana ainakin jättää muutaman ravintola-aterian ja kampaajareissun väliin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 10:01"]

No ei ollu vielä ihan pahinta mäyhäämistä :D. Jotenkin mietin tuossa sitäkin, että voiko tuottavuus oikeastaan jopa laskea, jos työ poistetaan niiltä, jotka tekevät sitä vähiten. Ja sitten myös se, että otetaanko se 100 tuntia pois niistä asioista, mistä voidaan joustaa kuten liikunnasta? Ne jotka valitsee ottaa sen palkattomana vapaa-aikana ainakin jättää muutaman ravintola-aterian ja kampaajareissun väliin.

[/quote]

Siis tarkoitin tuolla "tekee vähiten", että kun tehdään tuntimäärällisesti lyhyempää päivää, niin se työaika on tehokasta. Riippu toki alasta.

Vierailija
4/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
5/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuosta hyvästä puolesta puuttuu kokonaan se, mihin se raha menee. Jos tuottavuuden kasvu valuu lopulta veroparatiiseihin eikä peruspalveluihin niin aika turha toimenpide kaiken kaikkiaan.

Vierailija
6/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ajatustyötä vaativilla aloilla todellinen tehokas työaika vuorokaudessa on joka tapauksessa kuutisen tuntia, minusta olisi mielenkiintoista kuulla, miten työpäivän pidentäminen esim. kahdeksaan tuntiin lisää tuottavuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajatustyössä on aika paljon kokouksia ja muuta turhaketta, joten siellä voitaisiin hyvin korvamerkitä tuo 100 tuntia juuri näihin kokouksiin ja pyhittää loppuaika työlle. Yksityisen puolen duunareilla näkisin mielelläni, että tuo aika käytetään jonkunlaiseen innovointiin. Eli siis käytännössä juuri siihen, että ollaan vaan työpaikalla ja katsotaan syntyykö mitään ideoita miten yritys voisi laajentaa toimintaansa. Sama vaikka niillä sairaanhoitajilla, joilla voitaisiin puolestaan kerrankin pysähtyä miettimään toimintatapoja, parantamaan ilmapiiriä ja juttelemaan asiakkaille. Se on huonoa johtamista, jos ajattelee että tuo 100h kannattaa käyttää raadantaan ja samalla irtisanoa jengiä.

Vierailija
8/8 |
05.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 11:18"]

Ajatustyössä on aika paljon kokouksia ja muuta turhaketta, joten siellä voitaisiin hyvin korvamerkitä tuo 100 tuntia juuri näihin kokouksiin ja pyhittää loppuaika työlle. Yksityisen puolen duunareilla näkisin mielelläni, että tuo aika käytetään jonkunlaiseen innovointiin. Eli siis käytännössä juuri siihen, että ollaan vaan työpaikalla ja katsotaan syntyykö mitään ideoita miten yritys voisi laajentaa toimintaansa. Sama vaikka niillä sairaanhoitajilla, joilla voitaisiin puolestaan kerrankin pysähtyä miettimään toimintatapoja, parantamaan ilmapiiriä ja juttelemaan asiakkaille. Se on huonoa johtamista, jos ajattelee että tuo 100h kannattaa käyttää raadantaan ja samalla irtisanoa jengiä.

[/quote]

On jo tiedossa, että kokouksista keskimäärin neljännes on täysin turhia, silti niitä ei osata vähentää. On ilmeistä, että huono johtaminen on pätevä perusoletus suomalaisissa yrityksissä, joten kannattaa ennustaa työajan lisäämisen todelliset vaikutukset sen pohjalta. Toisin sanoen, hukkaan nuo 100 tuntia todellisuudessa menevät, niin työntekijältä kuin työnantajaltakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kaksi