Ylihuolehtiva äiti (APUA)

Äitisi on vaikea päästää sinusta irti. Hänen luonnollinen äidillinen hoivaviettinsä saa aikaan tämän toiminnan.

Mutta mitä voin tehdä? Ahdistaa ja inhottaa niin paljon! Minulta jää paljon asioita kokematta koska joudun istumaan kotona yksin enkä saa olla ystävieni seurassa..

Minun äiti oli myös tuollainen. Jostain syystä "päästi irti" kun aloin seurustella.

Mene juttelemaan vaikka koulupsykologin kanssa

Koht oot 18 sitten saat. Yritä kestää siihen asti. Äidillesi oot tärkeintä maailmassa ja se haluaa suojella sua pahalta maailmalta.ei se pahaa tarkoita.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:36"]

Saisiko teiltä jotain apuja? Näin tiedoksi: Olen 16v ja asun äitini ja veljeni (10v)kanssa kolmestaan, isä ei ole enää kuvioissa. Eli: äitini vahtaa elämääni aivan sairaanloisesti. Esim en saa olla viikolla 8 pidempään kavereiden kanssa ja viikonloppuna pitää olla viimeistään 11 kotona.. hän soittelee minulle päivän mittaan useita kertoja missä olen/kenen kanssa ja jos en heti vastaa niin hän aloittaa hirveän huudon ja saarnan siitä kuinka ehti pelästyä. Tämä on mielestäni noloa esim isommassa kaveriporukassa.. Myös äitini penkoo tavaroitani ja on jäänyt siitä muutaman kerran rysän päältä kiinni. En polta/juo joten hänellä ei pitäisi olla pelkoa tästä! Tälläinen "kahliminen" kotiin ahdistaa enkä jaksa enää! En tiedä kuulostaako nämä asiat teidän korvaan pahalta mutta ne ovat ja ajavat minut raivon partaalle.. Mitä voin tehdä? Olen kuitenkin jo sen ikäinen että osaan huolehtia itsestäni enkä ole "rappionuori"

[/quote]

ihan sopivat kotiintuloajat sun ikäiselle.

useampi soitto päivässä kuulostaa vähän häiriintyneeltä.

t. isä

Kestää tätä on yritetty jo useampi vuosi.. aloitusviestissä en muistanut mainita kaikkia asioita mistä meille tulee erimielisyyksiä/riitaa mutta hmm..

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:44"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:36"]

Saisiko teiltä jotain apuja? Näin tiedoksi: Olen 16v ja asun äitini ja veljeni (10v)kanssa kolmestaan, isä ei ole enää kuvioissa. Eli: äitini vahtaa elämääni aivan sairaanloisesti. Esim en saa olla viikolla 8 pidempään kavereiden kanssa ja viikonloppuna pitää olla viimeistään 11 kotona.. hän soittelee minulle päivän mittaan useita kertoja missä olen/kenen kanssa ja jos en heti vastaa niin hän aloittaa hirveän huudon ja saarnan siitä kuinka ehti pelästyä. Tämä on mielestäni noloa esim isommassa kaveriporukassa.. Myös äitini penkoo tavaroitani ja on jäänyt siitä muutaman kerran rysän päältä kiinni. En polta/juo joten hänellä ei pitäisi olla pelkoa tästä! Tälläinen "kahliminen" kotiin ahdistaa enkä jaksa enää! En tiedä kuulostaako nämä asiat teidän korvaan pahalta mutta ne ovat ja ajavat minut raivon partaalle.. Mitä voin tehdä? Olen kuitenkin jo sen ikäinen että osaan huolehtia itsestäni enkä ole "rappionuori"

[/quote]

ihan sopivat kotiintuloajat sun ikäiselle.

useampi soitto päivässä kuulostaa vähän häiriintyneeltä.

t. isä

[/quote]

16-vuotiaalle joka ei polta eikä juo?! Helvetin sairasta.

Itse muutin tuon ikäisenä omaan kotiin mutten ap tiedä kannattaako sitä suositella sulle koska en tiedä tilanteestasi tarkemmin..

Sun mutsi taitaa tarvita apua ennemmin kuin sinä.

Miten voisin ottaa asian puheeksi tai saada muutoksia aikaan?
Niin siis en polta/juo tee muutakaan kiellettyä vaan yleensä hengaillaan kaveriporukalla jonkun luona tai sitten ajellaan autoilla niin en nää järkeä siinä, että minun täytyy tulla niin aikaisin kotiin..?
Haluaisin myös lisätä tähän, että saan todella harvoin yökyläillä kavereiden luona! Jos pääsenkin niin jatkuva soittelu rumba alkaa että olenhan kunnossa, mitä teen, kenen kanssa olen yms... sekopäistä minun mielestä ni !!

Yritä jutella äitisi kanssa asiasta. Joskus, kun olette rauhassa ja kaikilla on hyvä fiilis. Kerro, että olet iloinen siitä, että sinusta välitetään ja kehu kuinka äitisi on ollut hyvä äiti. Sitten kerro, että sinua harmittaa, kun nyt kun olet jo lähes aikuinen ja muutenkin vastuuntuntoinen, äitisi huolehtii sinusta liikaakin. Mieti valmiiksi, miten ehdotat, että sääntöjä muutetaan. Mitkä ovat kotiintuloajat ja miten voitte toimia, että äidilläsi olisi rauhallinen olo sinusta. Ehdota kokeilua, jonka jälkeen palaatte entiseen, jos ei toimi. Noin mä toimisin, nyt kun aikuisena ajattelen, miten olisi kannattanut toimia :).

Sinulla on normaalit kotiintulo ajat. Usean kerran soittaminen ja kanojen tonkiminen taas ei ole tervettä

Oliko nää sun kaverit sua 10v vanhempia?

Kaverit ovat ikähaarukalla 16-19 että eivät ole 10vuotta vanhempia...

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:55"]Miten voisin ottaa asian puheeksi tai saada muutoksia aikaan?
Niin siis en polta/juo tee muutakaan kiellettyä vaan yleensä hengaillaan kaveriporukalla jonkun luona tai sitten ajellaan autoilla niin en nää järkeä siinä, että minun täytyy tulla niin aikaisin kotiin..?
Haluaisin myös lisätä tähän, että saan todella harvoin yökyläillä kavereiden luona! Jos pääsenkin niin jatkuva soittelu rumba alkaa että olenhan kunnossa, mitä teen, kenen kanssa olen yms... sekopäistä minun mielestä ni !!
[/quote]

Menkää äidin kanssa yhdessä juttelemaan jonkun ulkopuolisen kanssa JOS se ei onnistu kahden kesken

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:56"]Sinulla on normaalit kotiintulo ajat. Usean kerran soittaminen ja kanojen tonkiminen taas ei ole tervettä
[/quote]
Mitäköhän kanoja ap:n äiti tonkii, hmmmm.... ( p.s. *kotiintuloajat)

Mun mutsi oli samanlainen. Irrotti vasta kun olin asunut nelisen vuotta eri kaupungissa ja psykoterapian avulla irrottanut ja kouluttanut äitiäni. Että ei se kyttäys ja takertuminen siihen lopu kun 18 täyttää jos päässä viiraa. Tsemppiä. Menkää yhdessä psykoligille.

Kanojen tonkiminen ei tosiaankaan ole tervettä!

Huhhuh. Mä sain samanikäisenä mennä pari vuotta vanhemmalle poikaystävälle yökylään toiseen kaupunkiin jopa arkena, alkoholiakin käytin jonkinverran mutta koulun yms hoidin hyvin. Ihan normaali mustakin on kasvanut ja nykyään oon vaan kiitollinen vanhemmille miten muhun on luotettu, huomaan nyt olevani paljon itsenäisempi kun muut samanikäiset kaverit.
Mietin että auttaisiko jos alkaisit hoitamaan omia asioitasi, esim pesemään omat pyykkisi ja tekemään omat ruokasi, siivoamaan oma-aloitteisesti yms? Näin äitisi ettet ole mikään lapsi enää ja että suhun voi luottaa koska osaat pitää itsestäsi huolta. Osalle vanhemmista on vaikea päästää irti ja hyväksyä että omasta lapsesta on kasvamassa aikuinen, mutta kapinoinnin sijaan suosittelen positiivisempaa lähestymistapaa. :)

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 00:59"]

Kaverit ovat ikähaarukalla 16-19 että eivät ole 10vuotta vanhempia...

[/quote]

No hyvä, ajattelin vain jos äitisi huoli olisi liittynyt siihen.

En oikein osaa neuvoa mitä sun pitäisi tehdä muuten kuin että voisit käydä juttelemassa tilanteestasi jossain. Löytynee joku paikka esim. MLL:n sivujen kautta.