Kumpi olisit mielummin: etämummo vai lähimummo?

Työelämän takia etämummo mutta jos se olisi mahdollista taloudellisesti niin ehdottomasti lähimummo. On sääli ettei voi olla mukana jokapäiväisessä arjessa. No onneksi on puhelin ja netti jolla voi olla yhteydessä. Mutta kyllä mielelläni lähimummo.

Ei minua haittaa se että joutuu hoitamaan lapsenlapsia ja antamaan heille aikaa. Mummola pitääkin olla sellainen paikka johon lapsenlapset tulee silloin kun haluaa. Aina ovet auki.

Olen lähimummo ja nautin siitä täysillä. Olen jopa niin lähi, että päivähoidan lapsenlapsiamme. Miniä on sydänystäväni, joten vietämme lisäksi paljon aikaa yhdessä. Koen olevani tietyllä tavalla etuoikeutettu.

Olen tehnyt ns. hienon uran työelämässä, mutta nyt koen olevani onnellisempi kuin koskaan. Eletty elämä on tuonut mukanaan viisauden: elä tässä ja nyt.

Koska päivähoidan lapsenlapsia, olen myös kasvatusvastuussa ja tehtäväni on tukea poikaani ja miniääni kasvatusasioissa. En voi siis heittäytyä olemaan se mummo, joka pelkästään hemmottelee lapsia tai jonka kanssa tehdään aina jotain kivaa. Lapset osoittavat minulle rakkautensa monin tavoin ja tulevat tänne mielellään, joten kai sitä "kivaakin" näihin päiviin mahtuu. 

Ei väliä. Todennäköisesti osaisin sanoa että valitettavasti nyt juuri (siilloin ja silloin) en ole käytettävissä lastehoitoapuna :-)

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 10:26"]

Ehdottomasti etä. Nyt olen lähi, ja vaikka olen työelämässä, ovat lasten perheiden pyynnöt lähes jokapäiväisiä. Vuorotyön ansiosta olen usein vapaalla arkisin, joten lapsenlapsia pitäisi hakea päiväkodista, käyttää hammaslääkärissä, viedä harrastuksiin jne., jotta tavallista virka-aikaista työtä tekevät lapset pääsevät salille ja kavereitten kanssa aikaa viettämään. Jos viikonloppuni on vapaa, seisoo kaksi perhettä lapsineen lauantaina oven takana, että "kun lapsille tuli ikävä niin tuotiin ne sulle, haetaan huomenna, kun menet töihin vasta iltapäivään". Etenkin miniät olettavat, että olen automaatti, jolle vapaa-aika ei kuulu lainkaan, koska jos ei hoida lapsia, ei niitä rakasta.

[/quote]

Hah, just! Kun lapset niin ikävöi! "Ikäväkortti" on tosi kurja kuulla puhelimessa, kun ei tiedä mitä sanoisi, eikä viitsi tyrmätäkään heti alkuun. Ja kun kuitenkin tietää sen oikean laidan siitä ikävästä (karkkia, herkkuja, jääkiekkokortteja ja yleensä rahan menoa). Luulisi riittävän joulu- ja synttärilahjat, sekä lisäksi aina silloin tällöin "osta jotain kivaa itsellesi"-muistamiset.

En missään nimessä haluaisi olla mummo

Lähi. Meillä osuu toinen mummi ihan lähellä ja toinen 100 km päässä. Lähimummi ollut lasteni kanssa paljon vähemmän eikä ikinä ole esim. vienyt harrastukseen. Mummous riippuu itse mummosta, ei välimatkasta ellei se sitten ole useita satoja kilometrejä.

Mahdollisimman etä. En halua puuttua lapseni ratkaisuihin enkä oikeastaan välitä niin paljon lapsista, että haluaisin enää sitten vanhana kaiken vaapaa-aikani viettää lasten kanssa.

Minulle kävisi sekä että. :) Toki paras juttu olisi, että olisi saattanut lapsensa itsenäiseksi ja omillaan pärjääväksi aikuiseksi - ja että olisin itsekin siinä vaiheessa viimeistään ymmärtänyt, että oma lapseni on omillaan pärjäävä aikuinen, eikä minusta tule se klassinen lapsensa jääkaappia täyttelevä ja asuntoa siivoskeleva kauhuäiti. :D

Kun matkat kasvavat tosi pitkiksi, tuleehan se ikäväkin, kun ei omaa lastaan näe pitkiin aikoihin, luulisin ainakin. :) Meillä on vanhempien ja isovanhempien välimatkat olleet sellaista puolen tunnin ajoa, joskus kävelymatkankin päässä. Ja hyvin on pyyhkinyt. 

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 09:22"]Mahdollisimman etä. En halua puuttua lapseni ratkaisuihin enkä oikeastaan välitä niin paljon lapsista, että haluaisin enää sitten vanhana kaiken vaapaa-aikani viettää lasten kanssa.
[/quote]
Mä myös.

Mä oisin ylämummo.

Oon lähi, mutta ei haittaisi olla etä.

Ehdottomasti etä. Nyt olen lähi, ja vaikka olen työelämässä, ovat lasten perheiden pyynnöt lähes jokapäiväisiä. Vuorotyön ansiosta olen usein vapaalla arkisin, joten lapsenlapsia pitäisi hakea päiväkodista, käyttää hammaslääkärissä, viedä harrastuksiin jne., jotta tavallista virka-aikaista työtä tekevät lapset pääsevät salille ja kavereitten kanssa aikaa viettämään. Jos viikonloppuni on vapaa, seisoo kaksi perhettä lapsineen lauantaina oven takana, että "kun lapsille tuli ikävä niin tuotiin ne sulle, haetaan huomenna, kun menet töihin vasta iltapäivään". Etenkin miniät olettavat, että olen automaatti, jolle vapaa-aika ei kuulu lainkaan, koska jos ei hoida lapsia, ei niitä rakasta.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 10:11"]Mä oisin ylämummo.
[/quote]
Joka koputtelis kokoajan harjan varrella lattiaan. ;-)