Lue keskustelun säännöt.
Millainen on suhde, jossa toinen otetaan itsestäänselvyytenä?
13.02.2015 |
Paljon nämä tv-terapeutit tätä fraasia teroittaa, enkä ymmärrä sen sisältöä ollenkaan. Miten muka voi noin vain ottaa jotakin itsestäänselvyytenä, eihän elämä ole mikään pysähtynyt kuva jonka voisi vain laittaa sivuun, että katsotaan. En jotenkin saa kiinni tästä ajatuksesta ja se häiritsee! Voisiko joku tällaisen ns. Itsestäänselvyyden suhteessa kokenut antaa esimerkkiä, miten tapahtuu/tapahtui parisuhteessa jossa toinen on/oli itsestäänselvyys, joku esimerkki vaikka arjesta?
Kommentit (2)
Ei enää jakseta panostaa toiseen, ottaa huomioon arjen keskellä, kun oletetaan että ei se tosta mihinkään häviä ja siinä se nököttää hamaan iäisyyteen. Esim. ei enää kiitetä ruoasta, anneta hyvänyön suukkoa, sellaiset pienet huomionosoitukset, joilla toista pidetään hyvänä, häviää hissukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tarkoittaa sitä, että ajattelee toisen kyllä pysyvän kumppanina, vaikka itse käyttäytyisi miten piittaamattomasti ja tökerösti. Ei osata ilmaista sitä, miten paljon arvostaa yhteistä elämää, eikä välttämättä oikeasti arvostetakaan sitä.