Jos työ alkaa mennä parisuhteen edelle

(emme asu yhdessä), onko mitään järkeä jatkaa suhdetta? Miesystävän työ on muuttunut omasta toiveestaan haastellisemmaksi työksi, johon kuuluu viikoittaisia työmatkoja eri puolelle maata. Tapaamisemme ovat vähentyneet ja tunnustan olevani turhautuinut. Olemme puhuneet tästä työasiasta moneen otteeseen ja mies on sitä mieltä, että jossain vaiheessa matkat helpottaa. Näin on jatkunt kohta kaksi vuotta ja merkkiäkään matkojen vähentymisestä ei näy, päinvastoin. Onko tulkittava siten, että mies saa tehdä mieleistään työtä (joka siis muuttunut tapaamisajoistamme) ja mun tehtävä on odotella, milloin yhteistä aikaa järjestyy. Mitään ei voi suunnitella, ennen olimme tiiviisti yhdessä. Olen alkanut miettiä, että parempi olla kokonaan yksin kuin yksin parisuhteessa. Miten te toimisitte tällaisessa tilassa?