vaikka en metsästystä vastustakaan

Sama täällä. En minäkään metsästämistä sinänsä vastusta, koetan ymmärtää sen olevan hyvä juttu elintarviketeollisuuden tehotuotannon rinnalla. Kaipa sitä voi pitää jopa "eetisenä", kun eläimet saavat elää vapaudessa ja ihminen... no ihminen on "jo aikojen alusta" metsästänyt ruokansa. Mutta kyllä tuossa jutussa jotenkin eniten mättää se, että 11-vuotias on lapsi ja lapsen ei ehkä pidä suhtautua asiaan ihan näin rationaalisesti. Useimmat 11-vuotiaat ovat vielä lapsia, jotka itkevät kun eläin kuolee, eivät tapa eläimiä. Jotenkin se lapsuuden viattomuus tuossa kärsii. Ja joo, kohta joku sanoo että lapset ovat niin kypsiä tänä päivänä. Mutta onko se joku laki vai voisiko lapsia koettaa varjella vielä. Tuollainen raakuuden ihannointi ei ole hyvä juttu ja vähän huumorilla heitä, että eiköhän nuo hirvivainaat vielä juokse pikkujampan painajaisiin.

Paljon terveempää ruokaan suhtautumista tämä lapselle opettaa kuin se, että lapsi kuvittelee lihan tulevan jostain lihakoneesta suoraan muovipakettiin kaupan hyllylle. Tuntuu, että moni aikuinenkin kuvittelee noin tai ainakin haluaa kuvitella, ettei tarvitse sitten tuntea huonoa omatuntoa.

Itse hankin metsästyskortin 12 vuotiaana. Ei se tappaminen ole pääasia. Yhtä typerää olisi sanoa että kissan ja koiran pitämisessä ihannoidaan vangitsemista.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 12:31"]Sama täällä. En minäkään metsästämistä sinänsä vastusta, koetan ymmärtää sen olevan hyvä juttu elintarviketeollisuuden tehotuotannon rinnalla. Kaipa sitä voi pitää jopa "eetisenä", kun eläimet saavat elää vapaudessa ja ihminen... no ihminen on "jo aikojen alusta" metsästänyt ruokansa. Mutta kyllä tuossa jutussa jotenkin eniten mättää se, että 11-vuotias on lapsi ja lapsen ei ehkä pidä suhtautua asiaan ihan näin rationaalisesti. Useimmat 11-vuotiaat ovat vielä lapsia, jotka itkevät kun eläin kuolee, eivät tapa eläimiä. Jotenkin se lapsuuden viattomuus tuossa kärsii. Ja joo, kohta joku sanoo että lapset ovat niin kypsiä tänä päivänä. Mutta onko se joku laki vai voisiko lapsia koettaa varjella vielä. Tuollainen raakuuden ihannointi ei ole hyvä juttu ja vähän huumorilla heitä, että eiköhän nuo hirvivainaat vielä juokse pikkujampan painajaisiin.
[/quote]Höpö höpö, poika osaa suhtautua asiaan, eikä enhimillisöi eläimiä, kuten jopa monet aikuiset tekee.

Onpas oikein reipas miehenalku :) ja lempiruokakin oli ilahduttava, yleensä nykyajan lapset nyrpistävät nenäänsä kaikelle joka vähänkin poikkeaa kaupan einesvalikoimasta.

Toivon hänelle yhtä hyvää metsästysonnea myös tuleviin jahteihin! 

"Ruokaan suhtautumista"??!! Jep, sitä juuri tarkoitin, että mielestäni 11-vuotias saa olla vielä sen verran lapsi, että eläimiin ei tarvitse suhtautua välineellisesti. Minä olen ihan aikuinen ihminen ja vaikka olen ns. sekaruokavaliolla, minusta on silti SURULLISTA että eläin kuolee tullakseen syödyksi. Se ei ole rationaalista suhtautumista, tiedän. Eli en pystyisi tappaamaan itse ruokaani, enkä pidä ongelmana sitä, että lapsenikaan ei kykene. Itse en opettaisi tappamista alaikäiselle vaan se on niitä eettisiä, moraalisia ja henkilökohtaisia päätöksiä, jotka voi tehdä itse kun tulee täysi-ikäiseksi. En laittaisi alle 18-vuotiasta armeijaankaan opettelemaan tappamista.

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 12:51"]"Ruokaan suhtautumista"??!! Jep, sitä juuri tarkoitin, että mielestäni 11-vuotias saa olla vielä sen verran lapsi, että eläimiin ei tarvitse suhtautua välineellisesti. Minä olen ihan aikuinen ihminen ja vaikka olen ns. sekaruokavaliolla, minusta on silti SURULLISTA että eläin kuolee tullakseen syödyksi. Se ei ole rationaalista suhtautumista, tiedän. Eli en pystyisi tappaamaan itse ruokaani, enkä pidä ongelmana sitä, että lapsenikaan ei kykene. Itse en opettaisi tappamista alaikäiselle vaan se on niitä eettisiä, moraalisia ja henkilökohtaisia päätöksiä, jotka voi tehdä itse kun tulee täysi-ikäiseksi. En laittaisi alle 18-vuotiasta armeijaankaan opettelemaan tappamista.
[/quote]

Niin että ihmisen ja eläimen tappaminen on sama asia? Tai tappaminen ravinnoksi ja sotatilanteessa? Kyllä te jaksatte huvittaa.

No niin, ekoja kouluampuja-kommentteja odotellessa, niitähän jotkut valopäät yleensä laittavat näihin metsästysaiheisiin ketjuihin. 

[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 12:51"]"Ruokaan suhtautumista"??!! Jep, sitä juuri tarkoitin, että mielestäni 11-vuotias saa olla vielä sen verran lapsi, että eläimiin ei tarvitse suhtautua välineellisesti. Minä olen ihan aikuinen ihminen ja vaikka olen ns. sekaruokavaliolla, minusta on silti SURULLISTA että eläin kuolee tullakseen syödyksi. Se ei ole rationaalista suhtautumista, tiedän. Eli en pystyisi tappaamaan itse ruokaani, enkä pidä ongelmana sitä, että lapsenikaan ei kykene. Itse en opettaisi tappamista alaikäiselle vaan se on niitä eettisiä, moraalisia ja henkilökohtaisia päätöksiä, jotka voi tehdä itse kun tulee täysi-ikäiseksi. En laittaisi alle 18-vuotiasta armeijaankaan opettelemaan tappamista.
[/quote]Pystyt tappamaan ruokasi, jos olisi pakko. suljet silmäsi tosiasioilta.

Aseenkäsittelytaito pitäisi opettaa jokaiselle lapselle, niin siitä häipyisi se tietynlainen mystiikka. Opittaisiin tietäämään kuinka vaarallisia aseet ovat ja käsittelemään niitä oikein. Metsästys on hieno harrastus. Ei siinä pääasia ole se tappaminen, niinkuin moni virheellisesti kuvittelee.

Metsästys on paljon muutakin. Luonnossa kulkemista ja oppimista, kavereiden kanssa vietettyä yhteistä aikaa. Tottakai saalis on tärkeä ja oikea metsästäjä kyllä myös käsittelee ja valmistaa riistansa ruoaksi, joka on puhdasta luomuruokaa. Suosittelen niin tytöille ja pojillekin harrastukseksi metsästystä.

t. metsästäjän vaimo, jonka pojat myös harrastavat metsästystä

Ei viatonta eläintä tapeta jos jäljellä on empatia kykyä päässä.

Paljon terveelisempi harrastus tuo on kuin netissä ampua virtuaalisesti ihmisiä. Näkee, että se eläin ihan oikeasti kuolee kun sitä ampuu.

Niin ja täällä maalla ei paljoa muuta tekemistä ole kun ei voi ostarilla kiroilla ja räkiä. 

Useimmat metsästäjät kulkevat metsällä vuosikausia saamatta mitään saalista, ainakin hirvimetsällä. Meilläkin on seurassa noin 40 ampujaa, joista noin puolet on saanut ammuttua edes yhden hirven. Yksi ampujista on tyttäreni, joka alkoi kulkea metsällä heti kun jaloillaan pysyi, ja ensimmäisen hirven taisi kaataa 12-vuotiaana.

Tappaminen on oikeasti hyvin pieni  ja vain muutaman sekunnin kestävä osa metsästystä. Monet kasvattavat koiria, harjoittelevat ja ehkä harrastavat muutakin ammuntaa kuin kuin metsästystä kilpailuissakin, ja metsällä liikutaan todella paljon.

Kun hirvi on ammuttu ja hengetön, edessä on vielä tuntikausien urakka ennen kuin se on saatu suolistetuksi, kuljetetuksi ihmisten ilmoille ja nyljetyksi. Paloittelussa menee monta tuntia, ainakin meillä amatööreillä. Harva hirviporukka saa ammattilaislihanleikkaajan töihin.

Maalaislapsen suhtautuminen eläimiin on ilmeisesti aivan erilainen kuin eräitten luonnosta vieraantuneitten. On erikseen lemmikit, kuten se metsästyskoira joka saattaa nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä ja jonka viimeistä metsäreissua pitkitetään viimeiseen saakka. Sitten on ne ruokaeläimet, joita voi olla omassa navetassakin. Lapsi voi nähdä pienestä pitäen, että eläimestä puuttuu " se jokin" silloin kun se on kuollut. Vaikka oma hevonen muuttuu lemmikistä ruuaksi, kun se joudutaan lopettamaan.