Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa kerron poikaystävälle mt ongelmista?
09.08.2014 |
Ollaan seurusteltu kaksi ja puoli viikkoa, enkä vielä ole saanut sanottua harhoista, osasto jaksoista, ahdistuksesta, traumoista. Poikaystävä on varmasti nähnyt viiltelyarvet käsivarsissa, mutta on vain katsonut kummasti minua, eikä kysynyt mitään.
Missä vaiheessa on sopiva hetki? En jaksa elää pidempään ilman että poikaystävä tietäisi mielenterveysongelmistani. Tuntuu vain tyhmältä yhtäkkiä sanoa, "Joo, oon ollut mielisairaalassa ja näen harhoja" ja pahin pelko on että poikakaveri jättää minut koska ei halua elää mielisairaan kanssa. Mikä olisi sopiva tilanne? Todella arka aihe minulle, enkä haluaisi edes puhua tästä. Tiedän että poikakaverin pitää tietää tämä asia että ymmärtäisi miksi yhtäkkiä saan hengen ahdisuksia ja jämähdyn tuijottamaan jotain ilmaa.
Apua..?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Joo, oon ollut mielisairaalassa ja näen harhoja"
^^musta toi on ihan hyvä tapa sanoa se: suora ja selkeä. niin kuin kakkonen sanoi, kannattaa kertoa saman tien. itsekin sanoit ettet halua enää odottaa. tsemii!
Kerro anaaliseksin jälkeen. Mies on vielä niin onneissaan, ettei ymmärrä kaikkea. Seuraavalla kerralla muistaa sinun maininneen asiasta.
Mikä sun terveydentila nyt on? Onko tilanne jollain lailla tasapainossa, terapia, lääkitys ym. asianmukaiset? Käytkö töissä, opiskeletko, onko elämä muuten tasapainossa?
Aika monella meistä on joko omia tai lähipiirin kokemuksia mt-ongelmista eikä se välttämättä tuhoa kenenkään tuorettakaan ihmissuhdetta, jos tilanne jotenkin hallussa ja elämänhallinta ok. Voithan sä aloittaa niillä viiltelyarvilla ja sanoa vaikka että oon huonannut, että joskus ihmettelet mun arpia. Ne on tulleet sellaisena aikana kun mun elämä oli sekaisin. Ja sitten kertoa lisää, etenkin, jos toinen kuuntelee ja ehkä kyseleekin. Ei toki kannata koko Pandoran arkkua avata kerralla ja oksentaa kaikkea niskaan yhdellä istunnolla mutta vähän kerrallaan ja pyytää esim. toista kyselemään mietityttävistä asioista.
On toki mahdollista, ettei tuore suhde kestä tällaista painolastia, etenkin, jos tyyppi on kovin vähän elämää ja ihmisten ongelmia kohdannut. Ehkä hän ei siinä tapauksessa ole sinun elämääsi sitten se oikea henkilö tällä hetkellä, jos ei kestä sinua taustoinesi. Jos tilanteesi on kovin epävakaa, voi toki olla itsellesikin parempi etsiä tasapainoa ensin omaan elämääsi ja vasta sitten syventyä toisen ihmisen tuntemiseen.
Joka tapauksessa kaikkea hyvää sinulle!
Mä kertoisin heti. Saa mies tilaisuuden lähteä samantien jos ei kestä totuutta. Ja sinä näet samalla onko hän sun arvoisesi.
Voit kertoa vaikka heti. Olen avautunut mt-jutuista miehille jo tapailuvaiheessa, eikä kukaan ole siksi jättänyt tai edes kauhistunut. Erilaisia sairauksia on/on ollut melkein kaikilla aikuisilla, se on luonnollinen asia.