Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä arkiaamut elämistä vai suoriutumista?
08.08.2014 |
Mä oon aina ollut sellainen, että nukun aina viime tippaan, etenkin jos aamulla on aikataulutettu lähtö. Heräämisen jälkeen aamu on aika minuuttipeliä. Kun asuin yksin niin heräämisen jälkeen se oli tosiaan monesti enintään vartti ja olin ovesta ulkona, nyt kun on lapset ja koirat, niin toki menee paljon pidempään aamutoimissa.
Mutta en koe että aamut esim. silloin kun työt/koulut/päiväkodit alkaa vaikka kasilta olisi varsinaista elämää. Vapaa-aikaa. Sellaista missä voi jotain ylimääräistä tehdä, mennä vaikka ulos tai lukea satu lapsille tai mitä sitä nyt saattaisi elämässään tehdä. Jos pitää olla jossakin vaikka vasta yhdeksitoista, niin siinä aamussa alkaa olla jo vähän elämisen varaa. Sitten illalla kotiin tultua on eri tavalla vapaa-ajan tuntu, vaikka onhan sekin kiireistä monesti kunnes lapset on nukkumassa. Miten teillä muilla? Millaiseksi aamut teillä muodostuu ja miltä ne tuntuu? Pitäisikö alkaa nyt syksyllä panostaa siihen, että aamulla olisi rauhallisempaa ja enemmän aikaa?
Kommentit (19)
Aamut on suoriutumista. Ja tuntuu, että nykyisin elämäkin on suoriutumista. En ymmärrä miksi minulla ei ole enää yhtään aikaa rentoon omaan aikaan vaikka lapsetkin on jo teinejä?! Olen hirveän väsynyt ja koko ajan sairaana vaikka yritän syödä terveellisesti, niin ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On suorittamista ja kellon perässä juoksemista. En pysty arkena rentoutua juuri yhtään. Illalla ajattelen jo seuraavaa aamua. Viikonloppuna joskus rentoudun, puhelin kiinni ja toivon että kukaan ei tule käymäänkään. Ei tosiaan kiinnosta shoppailut kunhan saa vain olla rauhassa kotona.
Sekä että. Aamurutiinit menee kätevästi automaattiohjauksella, mutta jos ei olla nukuttu pommiin niin pidän huolen että keretään myös istua vähän aikaa ja olla vaan.
Olen ollut työtön jo vuosia.Herään silloin kuin huvittaa ja saatan makoilla parikin tuntia sängyssä ennenkun viitsin nousta ylös oli kello sitten 11 tai 4 iltapäivällä.
Nykyisin elämistä. Aiemmin olin aamu-uninen ja nukuin aamuisin jokaisen mahdollisen sekunnin. Pari vuotta sitten päätin muuttaa elintapojani. Aloin mennä aikaisin illalla nukkumaan. Kahteen vuoteen en ole tarvinnut herätyskelloa, koska herään aamuisin noin 5:30-6 siihen, ettei enää väsytä. Käyn koiran kanssa aamulenkillä, teen monipuolisen aamiaisen, kannan tarjottimen sänkyyn ja nautin aamiaista katselemalla edellisillan tv-ohjelmia digiboxilta. Surffailen netissä, päivitän blogia, pesen koneellisen pyykkiä tms. Sitten töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkiaamut on rutiinia. Lapsi herää seiskalta ja pukee, pestään hampaat ja katselee piirrettyjä. Me ollaan herätty jo hiukan ennen, aamukahvit, omat laittautumiset jne. Viimeistään 7.45 lähtö ja lapsi päiväkotiin työmatkalla. Päiväkodissa on aamupala. Tosin 4v. On helppo tapaus, ei kiukuttele tai vastusta aamutoimia, pukee itse kun vaatteet on tuolinsarjalla valmiina, hampaat pestään yhessä että tulee varmasti puhdasta. En kokisi, että pitäisi alkaa lasta herättää ennemmin aamulla ihan vaan sen takia, että aamulla olisi aikaa tehdä juttuja jne. Meillä lapsi haetaan hoidosta 15-16 välillä ja loppu päivä on hyvin aikaa touhata porukalla.
Niin ja tietty jompi kumpi pissattaa koiran aamutoimien lomassa.
9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suorittamista, enkä halua niiden muuta olevankaan. Olen aamu-uninen ja haluan nukkua mahdollisimman pitkään. Herään noin tunti ennen kuin pitää lähteä töihin. Äkkiä suihkuun, perusmeikki, aamupalaksi riittää musta kahvi. Sitten koiran kanssa lenkille, siinä menee puolisen tuntia. Sitten hiustenlaitto (ei viitsi laittaa ennen koiralenkkiä koska muuten tuuli tai sade voi pilata kampauksen) ja lähtö töihin.
En minä aamulla mitään omaa aikaa kaipaa, silloin olen vihainen ja äreä ja haluan vaan selvitä töihin ajoissa. Illalla mulla sitten on sitä omaa aikaa ihan kiitettävästi, kun menen nukkumaan vasta klo 1-3.
Aamut menee paremmin niin, että on tarkka aikataulu. Kyllä silti luen vähän hesaria kun juon aamukahvit. Ja ehdin töihin 7.30 ilman kaaosta.Herään kyllä klo 6.00 , käyn suihkussa ja puen ja herätän 6.30 lapset.
Mutta eihän se mitään rentoa ole. Koen silti , että se on elämää missä muukin aika, koen että pienillä sanoilla ja ennakkosuunnittelulla hallitsen kaaoksen ja saan siitä onnistumisen tunnetta. Lasten kanssa valitaan illalla vaatteet aina valmiiksi, ettei tarvitse niistä aamulla tapella. Pakataan tarha-ja koulureput illalla valmiiksi ja jutellaan mieltä vaivaavat asiat ja seuraavan päivän ohjelma. Auttaa, kun kaikki pienimmästä isompaan tietävät missä mennään. Koululaiset syövät aamupalan kun olen jo lähtenyt päiväkotiin viemään kahta pienintä, joiden aamupala on sitten vasta päiväkodissa. Sitten ryntään bussille ja soitan bussista koululaislle ja varmistan että kaikki on hyvin. Lapset ovat 3v,4v,9v ja 10v , joten onhan tätä kuviota treenattu jo pitkään. Vaikempaa oli silloin kun esikoinen oli 2v ja meni päiväkotiin , ei meinattu koskaan olla ajoissa. Kaikkea voi kehittää ja kaikkea oppii...
Meillä miehen työ alkaa klo 6 , joten minä hoidan aina aamut. Teen 4 päiväistä viikkoa, ja se on suuri helpotus että näitä aamuja on vaan 4 viikossa. Mies pääsee sitten töistä jo klo 14-15 ja on ajoissa hakemassa lapsia päiväkodista ja laittamassa ruuan. Se että saan rauhassa tulla töistä kotiin on ihanaa, ruoka on sitten aina valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamu mennään aikatualussa ja rutiinilla.
Ennen se rutiini oli: sängystä ylös, hammaspesu, vaatteet niskaan ja ulos.
Lapsen ja tarhan (nyt koululainen) myötä olen ottanut aamuun rauhallisemman asenteen. Istun kahvilla/aamupalalla ja heräillään yhdessä, sitten menoksi. Olemme 40 min siitä kun nousen sängystä ovesta ulkona.
Aamu-uninen olen.
Heti heättyä netissä höpöttelyä, aamiainen, torkut, lisää höpöttelyä, ruokailu, torkut ja lisää höpöttelyä. Täyttä elämää se on eikä mitään tyhjää sähläämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rentoa elämää. Herätys ja kissoille ruokaa, kahvi tippumaan. Tupakka parvekkeella ja televisio auki ykkösen aamuteeveen puolelle. Katson tekstitelkkarista otsikot ja kiinnostavimmat artikkelit ja sitten uutiset klo 7.
Koululaisten herätys jos menevät kasiin, hoitavat pitkälti itse aamutoimensa, välillä täytyy kirjoitella jotain lappuja tai etsiä joku tavara. Toinen katsoo sohvalla ehkä televisiota vähän aikaa ja heräilee, toinen syö ja alkaa meikata.
Syön ja luen hesarin, loput hesarista sohvalla. Vaatteet päälle ja tavaroiden kerääminen ja kissat pois parvekkeelta. Ulos ja autoon klo 8-8.05, yleensä toinen koululainen tulee kyydillä koska molempien koulut suunnilleen matkan varrella. Töissä klo 8.20.
Välillä aamulla on jommalla kummalla vaatekriisi tai joku muu mutta en mene mukaan niihin. Leppoisaa.
Olen tavattoman aamu-uninen, mutta ehdin arkiaamuisinkin istuskella tunnin verran kahvikupin ja kirjan tai netin äärellä, ennen kuin lähden töihin. Tämä ei olisi mahdollista, jos minulla olisi lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämistä, vien lapsen vasta klo 9 päiväkotiin, koska mulla on joustava työaika. Herätään noin klo 7, lapsi katsoo aamupikkukakkosta ja mä keitän kahvit ja laitan aamupalan pöytään. Syödään ja mä luen lehden. Hoidetaan muut aamutoimet rauhalliseen tahtiin ja lapsi ehtii yleensä leikkiäkin jotain ennen lähtöä. Jutellaan ja hassutellaan. Klo 8.45 ovesta ulos.
Niin ja mä ehdin useinkin istuskella kahvikupin ja lehden/netin äärellä jopa tunninkin aamulla, vaikka on lapsi (lapsi katsoo lastenohjelmia tai leikkii sillä aikaa), mutta monesti myös otan kahvikupin käteen ja istun lattialle lapsen viereen ja katsotaan yhdessä lastenohjelmia tai jutellaan tms.
T. Äskeinen vastaaja, nro 17
[quote author="Vierailija" time="24.09.2014 klo 11:18"]
Niin ja mä ehdin useinkin istuskella kahvikupin ja lehden/netin äärellä jopa tunninkin aamulla, vaikka on lapsi (lapsi katsoo lastenohjelmia tai leikkii sillä aikaa), mutta monesti myös otan kahvikupin käteen ja istun lattialle lapsen viereen ja katsotaan yhdessä lastenohjelmia tai jutellaan tms.
T. Äskeinen vastaaja, nro 17
[/quote]
Epäilemättä ehditkin, kun heräät seitsemältä ja lähdet varttia vaille yhdeksän. -16
Aamut mennään samalla rutiinilla minuuttiaikataululla. Arkena siis. Olen aamu-uninen joten haluun nukkua mahd pitkään.
Rauhallinen aamu on hyvä startti päivälle. Vaikka noustessa väsyttää, herään mieluummin riittävän ajoissa, jotta ehdin syödä rauhassa aamiaisen, lukaista nopeasti lehden ja laittaa lasten pitkät tukat ojennukseen. Tunti riittää näihin aamutoimiin. Jos aikaa on vähemmän, on koko päivä helposti pilalla. Lapsetkin stressaantuvat, jos joutuu kamalasti koko ajan hoputtamaan.
up