Miesten nakokulmaa kaivataan..
Eli toivoisin, jos miehet voisivat antaa nakokulmia avioliittooni. Haluaisin tietaa mista mieheni kaytos johtuu. Olemme oleet naimisissa 6v. Ekat pari vuotta oli ihanaa, mutta sitten mies ihastui ystavaamme, ja oli kylma minua kohtaan. Tajusi itse, etta ei halua jattaa perhettaan, ehdotan terapiaa tms. Ei halunnut. Itse katsoin peiliin ja halusin parantaa kaytostani, ja aloin tehda tietoisesti asioita eri tavalla. Kunnioitan miestani nyt enemman, huomion jne. Mieheni on taman jalkeen ollut passiivinen. Jos haluan haleja, minun pitaa menna halaamaan hanta. Jos haluan seksia, minun pitaa tehda aloite, ja usein han "ei jaksa". Han ei sano minulle oikeestaan mitaan positiivista. No, tiedan arvoni, ja itsetuntoni on hyva. Mutta, mielestani avioliitossa pitaisi olla myos jotain molemminpuolista kunnioitusta ja hellyytta. Olen vasynyt siihen, etta mieheni pitaa minua itsestaan selvyytena. Han auttaa kotitoissa joskus, mutta haluaisin ystavan, joka viettaisi aikaa kanssani edes kerran viikossa. Ja tosiaan, olen yrittanyt olla hyva hanelle, kysyn miten paiva on menny, halaan, kerhon kuinka hyvalta nayttaa, hieron joskus, ehdotan seksia, hoidan lapset, teen ruokaa, hoidan kodin. Miksi mieheni on tallainen? Mita voin tehda? Lyon vetoa, etta aika moni mies olisi tyytyvainen, jos heilla olisi minunlaiseni vaimo. PIdan huolta myos itsestani, en ole lihava etc. meilla on lapsia, enka halua rikkoa liittoa heidan takiaan.
Kommentit (10)
Jos "kipinä" on sammunut niin se on sammunut... mutta kuten sanoit ei halua jättää perhettään - suurin virhe mitä ihmiset voivat tehdä on pysyä yhdessä "vain" perheen takia eikä siksi että rakastaa puolisoaan (ja lapsiaan) ja haluaa tosiaan olla yhdessä.
Erotkaa niin on kaikille helpompaa...
Niin tiedan...mutta eika se ole myos "normaalia"etta ensirakkaus laantuu, ja tulee vaihe jossa myos rakkauden eteen tulee tehda toita. Tarkotan, etta esim. Valitset olla ystavallinen vaikka ei tunnu silta. Eiko se ole sita rakkautta. Tai vaikka ei huvita siivota, teet sen silti koska tiedat etta puolisosi arvostan sita. Pienia asioita. En ole eroamassa, kuitenkaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:05"]
Niin tiedan...mutta eika se ole myos "normaalia"etta ensirakkaus laantuu, ja tulee vaihe jossa myos rakkauden eteen tulee tehda toita. Tarkotan, etta esim. Valitset olla ystavallinen vaikka ei tunnu silta. Eiko se ole sita rakkautta. Tai vaikka ei huvita siivota, teet sen silti koska tiedat etta puolisosi arvostan sita. Pienia asioita. En ole eroamassa, kuitenkaan.
Ap
[/quote]
Ensihuuma laantuu, ja tietysti usein ensirakkauskin. Mutta jos rakkaus on todella loppunut eikä saa mitään tunnetta enää esiin pinnistettyä, niin reilumpaa kaikille on erota eikä pitää ei-rakastamaansa henkilöä varattuna ja vailla rakkautta, jonka tämä voisi saada joltain muulta.
Tuollainen voi johtua niin kovin monesta asiasta joista monet ei liity ollenkaan sinuun tai suhteeseen. Esim. mies voi olla työstressantunut, elämänvaihekriisissä henkisesti tai masentunut. Tai hän voi olla vaan sen luontoinen, ettei kovasti kaipaa seksiä tai hellyyttä, paljon on niitä joille suhteen arkistuttua täysin riittää semmoinen suhde missä ei kauheasti ole tunnetason yhteyttä, ja sitten kun nainen yrittää puhuttaa suhteen ongelmista, mies ei ihan oikeasti ymmärrä mitä se nyt jauhaa, koska hänestä oikeasti kaikki on hyvin. Kyse on silloin miehen ja vaimon erilaisista emotionaallisista tarpeista, ja näissä on yleensä pitkälti vain hyväksyttävä ettei toista toisenlaiseksi voi muuttaa, vaan joko vaihtaa kumppania tai hyväksyä ettei tule saamaan mieheltä mitä tarvitsee emotionaalisesti ja oppia elämään sen kanssa.
Joka tapauksessa älä ap ole noin käyttäytyvälle miehelle kovin "päällekäyvä". Itseäni ainakin, jos kaipaisin tilaa ja rauhaa, ahdistaisi hitosti jos puoliso käyttäytyisi näin: "kysyn miten paiva on menny, halaan, kerhon kuinka hyvalta nayttaa, hieron joskus,... ". Parempi antaa tilaa ja olla tuppaamatta hellyyttä ja seuraa, se helposti vain työntää toisen kauemmas jos väkisin yrittää nyhtää toisesta irti jotain mitä hän ei halua tai pysty antamaan.
Vaihda hyvä nainen miestä tai ota rakastaja. Olet hukuttanut itsesi parisuhteeseen jossa et anna itsellesi enää mitään arvoa vaan palvot paskiaista joka ei sitä ansaitse! Miksi olet kynnysmatto?
Jos et aio erota niin tee suunnitelma miten saat itsesi jaloillesi. Mitäs jos mies vaihtaa sinut toiseen? Sinulla täytyy olla suunnitelma B kaiken varalle.
En ole mies mutta saman läpikäynyt aikanaan. kuin sinä. Jumaloin miestä joka vähät minusta välitti. Nyt jos voisin lähettää kirjeen sen aikaiselle itselleni niin sanoisin saman kuin sinulle: älä anna sen miehen viedä itsekunnioitustasi!
T.anonyymi av-mamma
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:13"]
Tuollainen voi johtua niin kovin monesta asiasta joista monet ei liity ollenkaan sinuun tai suhteeseen. Esim. mies voi olla työstressantunut, elämänvaihekriisissä henkisesti tai masentunut. Tai hän voi olla vaan sen luontoinen, ettei kovasti kaipaa seksiä tai hellyyttä, paljon on niitä joille suhteen arkistuttua täysin riittää semmoinen suhde missä ei kauheasti ole tunnetason yhteyttä, ja sitten kun nainen yrittää puhuttaa suhteen ongelmista, mies ei ihan oikeasti ymmärrä mitä se nyt jauhaa, koska hänestä oikeasti kaikki on hyvin. Kyse on silloin miehen ja vaimon erilaisista emotionaallisista tarpeista, ja näissä on yleensä pitkälti vain hyväksyttävä ettei toista toisenlaiseksi voi muuttaa, vaan joko vaihtaa kumppania tai hyväksyä ettei tule saamaan mieheltä mitä tarvitsee emotionaalisesti ja oppia elämään sen kanssa.
Joka tapauksessa älä ap ole noin käyttäytyvälle miehelle kovin "päällekäyvä". Itseäni ainakin, jos kaipaisin tilaa ja rauhaa, ahdistaisi hitosti jos puoliso käyttäytyisi näin: "kysyn miten paiva on menny, halaan, kerhon kuinka hyvalta nayttaa, hieron joskus,... ". Parempi antaa tilaa ja olla tuppaamatta hellyyttä ja seuraa, se helposti vain työntää toisen kauemmas jos väkisin yrittää nyhtää toisesta irti jotain mitä hän ei halua tai pysty antamaan.
[/quote]
kiitos vinkista. Kylla annan miehelleni myos rauhaa ja omaa aikaa. Vien lapsia ulos, jotta mies voi olla rauhassa, ja kotonakin annan surffailla netissa etc. mutta kun se tekee sita koko ajan, niin se vaan arsyttaa.. Mutta kiitos vinkista sinulle.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:05"]
Niin tiedan...mutta eika se ole myos "normaalia"etta ensirakkaus laantuu, ja tulee vaihe jossa myos rakkauden eteen tulee tehda toita. Tarkotan, etta esim. Valitset olla ystavallinen vaikka ei tunnu silta. Eiko se ole sita rakkautta. Tai vaikka ei huvita siivota, teet sen silti koska tiedat etta puolisosi arvostan sita. Pienia asioita. En ole eroamassa, kuitenkaan.
Ap
[/quote]
Olet aivan oikeassa. On normaalia, että ensihuuma laantuu ja sitten jos ihmiset valitsevat, että haluavat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan, tehdä asioita yhdessä ja syventää suhdettaan, se syvenee. Mutta molempien pitää valita näin. Sinä olet valinnut näin. Miehesi ei ole valinnut noin. Hän ei halua erota, mutta ei viitsi nähdä vaivaakaan, vaan möllöttää vaan tylsänä ja kyrpiintyneenä loppuelämänsä. Hän on oma ihmisensä, jonka puolesta sinä et voi tehdä päätöksiä etkä elämää elää tai parisuhdetta luoda. Et sinä sille yksin mitään voi. Voit ehkä pelastaa itsesi, tai sitten annat miehen masentaa vähitellen sinutkin.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:05"]
Niin tiedan...mutta eika se ole myos "normaalia"etta ensirakkaus laantuu, ja tulee vaihe jossa myos rakkauden eteen tulee tehda toita. Tarkotan, etta esim. Valitset olla ystavallinen vaikka ei tunnu silta. Eiko se ole sita rakkautta. Tai vaikka ei huvita siivota, teet sen silti koska tiedat etta puolisosi arvostan sita. Pienia asioita. En ole eroamassa, kuitenkaan.
Ap
[/quote]
Olet aivan oikeassa. On normaalia, että ensihuuma laantuu ja sitten jos ihmiset valitsevat, että haluavat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan, tehdä asioita yhdessä ja syventää suhdettaan, se syvenee. Mutta molempien pitää valita näin. Sinä olet valinnut näin. Miehesi ei ole valinnut noin. Hän ei halua erota, mutta ei viitsi nähdä vaivaakaan, vaan möllöttää vaan tylsänä ja kyrpiintyneenä loppuelämänsä. Hän on oma ihmisensä, jonka puolesta sinä et voi tehdä päätöksiä etkä elämää elää tai parisuhdetta luoda. Et sinä sille yksin mitään voi. Voit ehkä pelastaa itsesi, tai sitten annat miehen masentaa vähitellen sinutkin.
[/quote]
niin. Mutta ma haluan vaan uskoa, etta mies "tajuaa" joskus minka virheen se ois tehny, jos olis jattanyt mut ja lapset. Mies kuitenkin rakastaa lapsiaan tosi paljon, ja kertoo sen myos heilla ja viettaa aikaa heidan kanssaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:24"]
[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 12:05"]
Niin tiedan...mutta eika se ole myos "normaalia"etta ensirakkaus laantuu, ja tulee vaihe jossa myos rakkauden eteen tulee tehda toita. Tarkotan, etta esim. Valitset olla ystavallinen vaikka ei tunnu silta. Eiko se ole sita rakkautta. Tai vaikka ei huvita siivota, teet sen silti koska tiedat etta puolisosi arvostan sita. Pienia asioita. En ole eroamassa, kuitenkaan.
Ap
[/quote]
Olet aivan oikeassa. On normaalia, että ensihuuma laantuu ja sitten jos ihmiset valitsevat, että haluavat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan, tehdä asioita yhdessä ja syventää suhdettaan, se syvenee. Mutta molempien pitää valita näin. Sinä olet valinnut näin. Miehesi ei ole valinnut noin. Hän ei halua erota, mutta ei viitsi nähdä vaivaakaan, vaan möllöttää vaan tylsänä ja kyrpiintyneenä loppuelämänsä. Hän on oma ihmisensä, jonka puolesta sinä et voi tehdä päätöksiä etkä elämää elää tai parisuhdetta luoda. Et sinä sille yksin mitään voi. Voit ehkä pelastaa itsesi, tai sitten annat miehen masentaa vähitellen sinutkin.
[/quote]
niin. Mutta ma haluan vaan uskoa, etta mies "tajuaa" joskus minka virheen se ois tehny, jos olis jattanyt mut ja lapset. Mies kuitenkin rakastaa lapsiaan tosi paljon, ja kertoo sen myos heilla ja viettaa aikaa heidan kanssaan.
Ap
[/quote]
Tarviiko teidän elää yhdessä, vaikka suhde lapsiin säilytettäisiinkin?
Nostan