Miten valmistautua henkisesti keskenmenoon?

Et oikeastaan mitenkään. Olen kokenut saman, taisi olla viikotkin melkolailla samat. Tsemppiä sinulle, ei ehkä nyt lohduta mutta tulet varmasti saamaan vielä elävän vauvan syliisi asti <3

Ei siihen oikein mitenkään pysty etukäteen valmistautumaan. Ajan kanssa helpottaa - voimahalit<3

Ei siihen pysty mitenkään valmistautumaan. Kaksi kertaa saman kokenut. Tsemppiä!

Mä luulin saaneeni alkuraskauden keskenmenon (jo toisen peräkkäin) Mutta kivut jäivät tulematta vaikka vuotoa tuli yhden päivän ajan hyytymien kera. Kuitenkin kun pääsin ultraan niin siellä se pieni sydän sykki. (ja siitä hyvästä meillä on nyt tuollainen 4-vuotias ilopilleri kotona) 

alkuraskauden oireet myös helpottavat kun vk 12 lähestyy joten älä heitä kirvestä kaivoon vielä mutta varaudu myös pahimpaan. Helppoa se ei ole mutta koita ottaa asia sitä kannalta että lapsi ei olisi syntynyt terveenä ja sen takia häntä et saanut pitää jos tämä pahin on tapahtunut. 

Samaa mieltä kuin muut, ei voi valmistautua mitenkään. Se täytyy vaan sitten kohdata ja surra jos se tuomio tulee. Etukäteisvalmistelut ei auta asiaa. Jos asiaa on paljon "valmistellut" eli stressannut jo etukäteen, niin tämä kuluttava stressaaminen on voinut syödä voimavaroja kohdata asia jos se oikeasti kohdalle osuu.

En nyt vielä heittäisi kirvestä kaivoon. Minulla vuoti viikolla 6+ viikon, kirkkaan punaista ja rusehtavaa. Mutta ei nyt aivan valtavasti, siteellä pärjäsi. Olin varma että se oli nyt siinä, mutta kaikki olikin ihan hyvin. Istukka oli kohdunsuulla, ja olin joutunut töissä nostelemaan raskaita laatikoita.

Kiitos kaikille vastauksista :) Tämä jää mun viimeiseksi raskaudeksi, biologisesta lapsesta en enää haaveile. Hoidot on olleet sen verran rankkoja ja on siis alkanut hoidoilla. Olen reippaasti alle 30v, eli voisin iän puolesta vielä jatkaa mutten jaksa enää menetyksiä. Seuraavana sijaisperhe/adoptio suunnitelmat :) Ehkä tämä taas ajan kanssa helpottaa. Ap.