Miksi en pysty jättämään?

Olen vaille 30 v. nainen ja elän ikävässä parisuhteessa, joka on kestänyt useamman vuoden. Olemme avoliitossa. Olen saanut kuulla pitkään ikäviä kommentteja kuten "huora" jne. Vaatteeni ovat kuulemma rytkyjä. Minun ja läheisteni pitäisi kuulemma painua kuuhun. Olen naama norsunvitulla ja hapannaama. Puukotan selkään enkä kuulemma tue. Mun pitäisi olla iloinen, positiivinen ja reipas. 

Ongelma on, että en pysty jättämään, koska en pysty loukkaamaan toista. Ajattelen, että se on pahinta mitä voin toiselle tehdä, hylätä hänet. Ajattelen, että kuinka hän sitten pärjää yksikseen, kun hänellä ei ole ystäviä juurikaan. Läheisiin hänellä ei ole parhaimmat välit. Välillä itken ja olen surullinen. Välillä hän käyttäytyy minua kohtaan paremmin. Olen uhannut kyllä erolla. Ei tunnu käsittävän.

Seuraavana päivänä sanoikin jo minulle, että ei meillä nyt niin huonosti asiat ole, mennään kihloihin ja aletaan katsomaan yhteistä omakotitaloa. Tiedän, että on olemassa paljon parempiakin miehiä, mutta pelkään katuvani päätöstä joskus, jos jätän hänet. Pelkään, että jos alan joskus ikävöimään ja tajuan hylänneeni elämäni rakkauden tms. Kuvittelen, että tällaiset ikävyydet voivat kuulua parisuhteeseen, välillä tulee loukattua toista jne. Mikä ihme minua vaivaa? Miksi annan minua kohdeltavan näin huonosti?