Erosin peliriippuvaisesta miehestä. Haluatko kysyä jotakin?

Kauan sinulla kesti tajuta, että "ei tästä mitään tule"?

En halua.

Pelasiko salassa? Milloin tajusit, ettei hän "muutu"? Hakiko/hakeeko apua? Oliko addioktio ainoa eron syy? Pelasiko yhteistä omaisuuttanne? Onko teillä lapsia, jos on, niin mitä olette heille kertoneet (eron syy...)? Tässä jotain, voimia sulle!

Tajusin varmaan jollain tasolla, että miehellä on ongelma jo seurustelun alkuvaiheessa. Hän katsoi päin peliautomaattia ja kysyi, että haluaisinko pelata. Vastasin, että en, koska nuo pelit vievät vain rahat.

Menimme kuitenkin naimisiin ja pelit tuli kuvioihin muutaman vuoden kuluttua. Muistan vieläkin tuon epäilykseni muuten ihanaa miestä kohtaan. Lopullisesti ymmärsin erota 12 vuoden jälkeen.

ap

menetitkö itse/lapsenne omaisuutta miehesi pelaamisen takia?

Pelasi salassa. Löysin hänet pelaamasta hedelmäpelejä. Näin hänen  kasvoistaan, että pelailu ei ollut mitään harmitonta. Hain apua, mutta siihen aikaan ei sitä saanut yhtä hyvin kuin toivottavasti nykyisin saa. Silloin sai vain esitteitä peliriippuvaisuudesta. Ei ollut mitään katkaisuhoitoa, emmekä saaneet keskusteluapuakaan.

Ainoa syy eroon oli tosiaankin rahapeliriippuvaisuus ja sitä kautta vastuuttomuus yhteisistä taloudellisista sitoumuksistamme. Lapsia emme saaneet samasta syystä. Mies pelasi omat tulonsa ja yritti kiristää minulta lisää, mutta käytin ne asumiseemme ja ruokaan. Huolehdin, että hänkin sai syödäkseen, mutta kun tilanne meni oikein pahaksi, päätin, että minä syön ensin. Söin salaa. Jääkaappi oli tyhjä.

Hänellä oli kuivia kausia. Nimesin virtahepomme peliriippuvaisuudeksi, joka on sairaus. Kannustin häntä pysymään kuivilla. Luottamuus kuitenkin meni. Välillä pelkäsinkin häntä. Jatkuva köyhyys ja nälkä alkoi myös kyllästyttämään. Se ettei toiveeni omasta lapsesta ollut myöskään mahdollinen tuossa tilanteessa. Se että ostin kerran kameran, jotta voisimme tallentaa muistoja, mutta hän myi senkin pois.

ap

Tunnetko häpeää siitä, että löyttäydyit yhteen tuollaisen miehen kanssa?

Saatoitko kertoa ystäville ja sukulaisille asioista?

Lähdin suhteeseen köyhänä, tein kovasti töitä, säästin ja poistuin suhteesta köyhänä. Ei velkoja. Luottotiedot minulla kunnossa. Olen kovapäinen nainen ja ansaitsen kyllä onnea itsellenikin!

ap

Miten mies näki tilanteen, mikä hänestä oli suhteen ongelma ja halusiko itse apua?

Yrititkö ohjeistaa miestä pelaamaan ns. asiantuntijapelejä, joista ainakin teoriassa olisi mahdollista voittaa, siis nettipokeri/toto/vedonlyönti ? Vai oliko mies täysin toivoton tapaus, halusi vaan pelata tuloksesta välittämättä?

Häpesin, kun en luottanut arvostelukyktyyni 100 %:sti vaan vain 98%:sti silloin kun menin naimisiin. Toisaalta halusin juuri tämän miehen. Häpesin, kun jouduimme eroamaan. En olisi halunnut erota, mutta en ollut valmis kuolemaankaan tässä suhteessa jatkaen kärsimistäni. Hautasin siis avioliittomme. En enää uskonut, että rakastamalla häntä saisin tilanteen korjattua. Rakastin parhaiten eroamalla. Harmitti, kun olimme taistelleet yhdessä ja sitten hävisimme.Vaikka rakkaus ei kuollutkaan, niin olisi tarvittu muutakin.

ap

Mies koki vastuuta muista ihmisistä. Minulle hän oli rakas paras eroottinen ystävä, mutta tavallaan myös lapsi peliriippuvuutensa vuoksi. Muille hän piti kulissia yllä, mutta minulle ei tarvinnut. Häntä vaivasi, kun olisi halunnut näyttää vanhemmilleen ja sisaruksilleen, että hän menestyy. Hän tarvitsi menestykselleen ulkoisia merkkejä. Jos rahaa oli, hän osti auton, esitteli sitä, myi sen pois, pelasi rahat ja sen jälkeen itki ja olisi varmaan halunnut vetää itsensä kiikkuunkin, mutta ei nyt sentään yrittänyt. Hän oli ylpeä minusta. Hän oli perheensä nuorin lapsi, joka oli saanut liian helposti kaiken. Minä olin vanhin vastuunkantaja.

Perhe tiesi vasta eron kynnyksellä.

ap

Mies ei ottanut apua vastaan. Hän eristäytyi. Oli kiltti, hiljaa ja yksin. En pystynyt tukemaan häntä aina niin kuin olisin halunnut, koska koin tilanteen turvattomuuden. Tein töitä ja varmistin taloudellista selustaani, etten olisi joutunut ottamaan lainaa. En joutunutkaan.

Mies yritti pakottaa minua antamaan rahaa itselleen, mutta kovasanaisen ja uhkaavienkin elein käydyn keskustelun jälkeenkään en antanut. Sanoin, että hän on sairas, mutta hän kelpaisi minulle sellaisenaan, jos vain lopettaisi pelaamisen. En kaivanhut hienoa autoa ja kotia, vaan tavallista miestä, riittävästi ruokaa ja yhteistä kaunista vaatimatontakin kotia, jossa olisi myös lapsia. Pelkäsin kuitenkin, että hän yrittää toistekin saada minulta rahaa, joten muutimme asumuseroon. Mies oli tavallaan taivaanrannanmaalari, kun uskoi aina saavansa jostain ruokaa. Minä taas en luottanut muuhun kuin itseeni ja järjestin siksi kodin itselleni. Mies jäi asumaan yhteiseen vuokrakotiimme ja joutui kantamaan siitä vastuun itse tai muuten ulos.

ap

Suhteemme ongelma ex-mieheni mielestä?

Ajoittainen seksuaalinen kylmyyteni silloin kun  hän oli pelannut, salasi minulta pelailuun liittyvää tilannettaan, teki kalliita hankintoja lainarahalla, vaikka samalla laskeskelin, että miten rahat riittävät ruokaan. Kun aloin saamaan suhteestamme  tarpeeksi, en enää vain pystynyt rakasteluun, vaikka kuinka häntä rakastinkin.

Halusin aina olla tasavahva, en enempää tai vähempää. Tai ei aivan näin, myönnän, että käytin häntä objektina jonkun aikaa yrittäen unohtaa ongelmamme ja nauttien suhteemme hyvistä puolista. Sääli heittää hyvä mies muille, nyyh.  Hetken hän rakasteli paremmin, epätoivoisemmin kait,  kuin koskaan ennen, vaikka oli siihenkin asti ollut hyvä. Aloin epäilemään, että mistä on oppia saanut? Arvelin, että on katsonut pornoa ja sitten minulta menikin halut, kun en halunnut samaistua pornotähtien tyyliin. Sanoin, että en pysty enää.

Mies syytti minun olleen riippuvainen, mutta kun lähdin, en palannutkaan. Riippuvuuteni siis ongelma? No ei ollut, kun korvaavaa miestäkään en sänkyyni huolinut. Hän otaksui, että minulla oli muualla vientiä ja lupasi jäädä munkiksi lopuksi ikäänsä, kun sen verran sattui. Pelaaminen oli kuitenkin tärkeäämpää kuin suhteemme kerroin.

Ongelma oli miehen mielestä myös se, kun tyydyin materiaalisesti vähään. En hänen mielestään tavoitellut sitä mitä minun kuuluisi muilta saada. En iloinnut hänen pelivoitoistaan. Hänhän oli saanut apua suvultaan, joka odotti varmaan saavansa jotain takaisinpäinkin. Minä taas olin mieluummin ilman, odottaen, säästäen, jos en itse kyennyt jotain hankkimaan.

Minulla ei siis ollut henkilökohtaista lainaa. Jos hän on menettänyt luottotietonsa, niin varmaan suhteemme jälkeen. Taisi lainata rahaa myös veljeltään. Tosi, tosi noloa  varmasti, kun on paljastunut, että ei voikaan maksaa takaisin! Niin paljon kuin hän halusikin näyttää menestyvältä juuri heille!

ap