Miten aikuiset ihmiset kehtaavat olla kiusaajia?

Niinpä!

No voi voi. Kun sitä ihanne maailmaa ei ole, jossa aina menisi kaikki tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan. :(

Jaxuhali. <3

Oma sosiaalinen häpeä ja sen pelko lienevät koko ajan pinnalla. Helpottaahan se kääntää valokiilaa johonkuhun muuhun, milloin keneenkin tai aina siihen samaan.

Vanhemmat katse peiliin millainen asenteen me periytämme lapsillemme. Ei sitä voi aikuisenakaan osata, jos ei ole lapsena opettu oikeaa ja väärää. Ja tuolla on kasvamassa iso joukko lapsia ja nuoria ilman kodin turvaa ja hoivaa. 

Miten sinä olet ap osallisena toteamasi ongelman ratkaisijana?! On niin helppo olla passiivisena tilanteen vietävissä ja humblebragata...

Sillä kompensoidaan omaa epävarmuutta, ehkä on tullut kiusatuksi itse vastaavassa tilanteessa. Yksi näyttää joukossa heikolta niin hyenaanlailla joukolla kimppuun.

Ei niille käy, ennen kuin ne tajutaan jättää omaan arvoonsa ja yksin. Eiköhän pikkuhiljaa ala edestänsä löytämään, kun huomaavat olevansa itsekseen ilkeiden asioidensa kanssa. Näin mä olen tehnyt jo vuosia, jos tällaisia keskenkasvuisia meinaa pölähtää jostain arkea pilaamaan. Tarkoitan toki juuri perätöntä kiusausta enkä riitoja/erimielisyyksiä. Itseäkin jaksaa aina ihmetyttää, että miten näitä ihmisiä aina silloin tällöin tulee vielä aikuisiällä vastaan. Kenellä oikeesti riittää energia ja aika. Huh.

Miten sinä sitten puutut siihen käytökseen. Aikuisten ollessa kyseessä on käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja. Kyse voi  olla myös huumorista. Moni kiusattu on liian tosikko, eikä osaa vastata huumorilla. Kyllä aikuisen pitää jo osata laittaa pahat sanat yms sanoja puutteellisuuden piikkiin, mutta itsetunnon puuteessa ei osaa tilanteeseen vastata sen vaatimalla tavalla. Aikuisena pitää jo osata vähän vaatiakin arvoistaan kohtelua.

Aikuiset ihmiset kiusaa lapsia. Mun isäpuoli käytti henkistä väkivaltaa muhun 7 vuotiaasta lähtien. Mua kiusattiin koulussa(opettajankin toimesta koska se vihas mun vanhempia ja kosti siitä mulle) JA kotona, kun noin 35 vuotias -vankilassakin ollut jonkun ihmisen puukottamisesta- kiusas mua traumaattisella tavalla...ja itsetunto ei oo parantunu yli kymmenen vuoden jälkeenkään vielä normaalille tasolla...oon vaan täynnä katkeruutta mun sisällä...

On melkein ihmisen perustarve tuottaa toiselle häpeää ja aiheuttaa mieliharmia. Joskus voi kohteena olla sellainen, joka sen ansaitsee, mutta monesti jaetaan sekä levitetään juttua, jonka todenperäisyydestä ei ole mitään tietoa. Halutaan vain olla mukana kiusaamassa. Se erittäin yleistä ja ennen kuin se häviää, niin aivan turha puhua koulukiusaamisesta ja siihen jotenkin puuttumisesta.