Kukaan 20-vuotias ei ole oikeasti muuttanut omilleen.

Kiitos tiedosta.

Ok.

Menehän nyt nukkumaan, niin jaksat huomennakin jankuttaa.

17 v lähdin ja sen jälkeen vieraillut kotona 2-6 kertaa vuodessa. Nyt ikää 27

Kuule ikis minä ainakin olin omillani 20 vuotiaana.

Tällä yksi omillaan oleva myös. Mutta ketä haittaa jos vanhemmat auttavat? Meitä köyhempiä ehkä ärsyttää kun opiskelukaverit elävät aivan eritasoista elämää. Itse kituutin opintorahalla eikä sillä vaatteita ostettu. Mutta eipä tuo enää haittaa, vaikka silloin joskus ottikin päähän.

Mä en ole vieläkään asunut sitten omillani, kun käyn kaksi kolme kertaa vanhemmillani per viikko. Lisäksi hekin piipahtelevat meillä jatkuvasti.

Luulin asuneeni mieheni kanssa omassa kodisamme 22 vuotta, mutta palsta se aina mut täräyttää takaisin maan pinnalle.

Tämä on Ikis kolmas kerta kun sanon sinulle: Nyt nukkumaan! Huomenna on uusi päivä taas.

Silloin kun mää muutin pois kotoa, niin soiteltiin äidin kanssa paljon enemmän kuin nykyään. Kävin myös useammin kylässä ja tavallaan opettelin sitä itsekseen asumista, kysyin neuvoa ja pesin vanhempien luona välillä pyykkiä. Meillä se oli äiti, joka enemmän soitteli minulle kuin minä hänelle, kyseli miten menee ja tarviiko rahaa. Todella harvoin otin rahaa vastaan. Ajattelin, että koska nyt on kotoa lähdetty niin itsekseen täytyy pärjätä eli käydä töissä. Oli varmasti myös hänelle rankkaa, kun viimeinen lapsi lensi pesästä.

Voi että, tulipa sellainen olo, että mulla on ollu ihanat vanhemmat. Kaikesta huolimatta.

Mä käyn melkeen joka päivä vanhemmillani. Ne asuu lähellä ja haluu nähä lapsenlastaan. Asun kyllä omasta mielestäni omillani mieheni kans ;)

Minä käyn vanhemmillani monta kertaa kuukaudessa.

41v neljän lapsen äiti 

Mä olen 42 vee, ja käyn joka viikko ainakin kerran viikossa vanhemmillani. 20-vuotias tyttäreni samoin. Siis käy isovanhempien luona ja meidän luona.

Hitsit kun on tälläiset välit :D

Kiva tietää :) asun avomieheni kanssa Suomen ulkopuolella, maksan veroni, ostan omat vessapaperini ja yhdistän opiskelut ja työt sujuvasti. Olo tuntuu itsenäiseltä, miten muutenkaan? Lapsuudenkodissa käyn lentäen kerran vuodessa vieraan statuksella. Ja taisin provosoitua turhasta aloituksesta.

Älkää enää vastailko tälle ap:lle näihin ikä-aloituksiin. Katsotaan, jos lopettaa jankkaamisen kun ei saa huomiota.

Oikeesti, tuli inha olo. ite käyn äidilläni kylässä n. kerran viikossa, joskus saatan yöpyäkin pari pv viikossa. koska perhe on paras! oikeesti. yksinkin vois olla, ja kykenee olla, mut miks en kävisi perheen luona, jos siihen mahd, kun asuvat lähellä? cmoon <3

Muutin omilleni 17-vuotiaana, nyt olen 19 ja nähnyt vanhempia kerran kaupassa. Tosi riippuvaisuussuhde, joo tosiaan

Juu pa

It is a scam!!

Wtprovo!

Itse muutin 16-vuotiaana omilleni, eikä mulla ollut ketään tukena tai auttamassa. Ei vanhempia, isovanhempia, ystäviä, sukulaisia, ei juuri ketään. Olisin kyllä kovasti toivonut, että olisi ollut joku aikuinen, joka välittää. Sosiaalityöntekijöitä oli, mutta keskusteluapua en ikinä saanut, vaikka olin perheväkivallan uhri ja vielä niin nuorikin. Oli vaan selvittävä yksin, vaikka vieläkään en tiedä miten pystyin siihen.

Saanko jonkin tittelin, ap?