Lue keskustelun säännöt.
Kaveriko?
20.09.2014 |
Mitä mieltä pitäisi olla kaverista, jonka olen nähnyt viimeksi puoli vuotta sitten lapseni syntymäpäivillä. Sen jälkeen emme ole nähneet, eikä lastani kutsuttu hänen lapsensa syntymäpäiville. Joka kerta, kun yritän järjestää treffejä lapsille, niin ei joko vastaa lainkaan tai kertoo, että ovat menossa muualle. Lapset ovat kuitenkin aina tavatessaan vaikuttaneet leikkivän kivasti yhdessä. Minun lapseni tykkää kovasti toisesta, mutta en tietysti tiedä onko tunne molemminpuolinen. Täytyy varmaan kysyä asiaa suoraan. Mitä mieltä olette tuosta käytöksestä? Pitäisikö minun ymmärtää vihje ja unohtaa yhteydenpito. Lapseni vuoksi en haluaisi, koska hän ei ymmärrä miksi ei saisi tavata kaverini lasta.. Vaikea selittää lapselle, että ehkä toinen ei halua leikkiä.. Enhän tiedä mikä totuus edes on.
Kommentit (2)
Kyse oli siis kaverisynttäreistä, jotka järjestimme lapseni toiveesta ekan kerran hänen elämässään, täytti 7. Vanhemmat saivat tulla mukaan. Lapselleni olisi ollut iso juttu päästä kaverini lapsen synttäreille. Ehkä he sitten pitivät pienet synttärit tms. Mutta hieman hassulta se nyt kuitenkin vaikutti, minä ainakin oletin lapseni saavan kutsun. Toki jokaisella on oikeus kutsua vain ne, ketkä haluaa. Lähinnä vain mietin nyt tuota yhteydenpitoa. Tai haluttomuutta järjestää lapsille treffejä tai meille aikuisillekaan. Asumme sen verran etäällä toisistamme, että vaatii autokyydin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei olla koskaan juhlittu omien ystävien kanssa lastemme synttäreitä. Olen yhden ystäväni lapsen kummi ja käyn kummilapseni synttäreillä muttei siis vastavuoroisesti pyydetä heitä meille vaan lapsen omat kummit.
Voisin kuvitella että se on jollekin ongelma jos tässä kuuluu noudattaa vuorottelua