Lue keskustelun säännöt.
Ketipinor tappoi lapseni
20.09.2014 |
Hei!
Päätin yrittää perustaa kansanliikkeen tämän asian tiimoilta. Eli lapsellani todettiin keskivaikea masennus ja paniikkihäiriö keväällä 2014. Monien mutkien jälkeen (niistä myöhemmin) hänelle määrättiin paniikkikohtauksiin Ketipinor -lääkitys. Hän ehti käyttää ko. lääkettä kolmisen viikkoa kunnes teki itsemurhan. Emme osanneet mieheni kanssa ollenkaan aavistaa tällaista. Vasta tapahtuneen jälkeen luimme tarkemmin ko. lääkkeen sivuvaikutuksista (joita on aivan tolkuton määrä), joista yksi on kohonnut itsemurhariski.
Poikamme päiväkirjasta päättelimme myös, että itsemurha-ajatukset heräsivät Ketipinorin käytön alettua, poikamme häpesi kirjoituksissaan itsemurha-ajatuksia eikä siksi ollut uskaltanut niistä kenellekkään puhua.
Netistä löytyy paljon tietoa ko. lääkkeen vaarallisuudesta, eritoten nuorille (poikamme oli 15 vuotias reipas urheilijanuorukainen), mutta esim. lääkettä määrännyt psykiatri ei tästä puhunut, vaan kehui lääkettä uudeksi "ihmelääkkeeksi", jota on turvallista käyttää, koska sitä on niin monelle (kuinkahan monelle???) Suomessa määrätty.
Nyt päätin siis ottaa tämän erittäin vakavan asian esille.
Keillä on kokemuksia Ketipinorista, toivoisin ottavan yhteyttä seuraavaan sähköpostiosoitteeseen ja kertovan (anonyyminä jos haluaa) kokemuksia ko. lääkkeestä. Jos voimme yhdessä ehkäistä yhdenkin turhan kuoleman, se on jo voitto, puhumattakaan laajemmasta julkisuudesta.
Sähköpostiosoite:
ketipinorin_uhrit@hotmail.com
Kiitoksia etukäteen
Kommentit (216)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia! Nuorille ei pitäisi Ketipinoria määrätä, mutta tämä on surullisen yleistä. Yleensäkin nuorilla tulisi aina terapian olla se ensimmäinen vaihtoehto, ja lääkkeitä vasta huolellisen harkinnan jälkeen. Kaikissa masennuslääkkeissä on aikuisillakin pari ensimmäistä viikkoa kohonnut itsemurhariski. Eikä pidä unohtaa, että jokaisella Suomen kouluampujalla oli ssri-lääkitys.
Osanottoni suureen suruun.
Tiedän myös yhden samankaltaisen tapauksen lähipiirissäni. Ketipinor oli ilmeisesti aiheuttanut kouristuksia ja entistä kurjempaa oloa, joihin lääkäri oli vain määrännyt lisää lääkkeitä. Täytyy koittaa vinkata tämän nuoren vanhemmille tästä kansanliikkeestä.
Masentuneita nuoria tosiaan lääkitään Ketipinorilla jopa vanhempien vastustuksesta huolimatta. Kärsin itse masennuksesta ja minulla on lääkitys, mutta lapselle tai nuorelle en sitä antaisi kuin äärimmäisessä hädässä. Nro 5 on oikeassa. Terapian tulisi AINA olla nuorelle se ensimmäinen vaihtoehto. Mutta terapiaan on jonoa ja Ketipinor helppo määrätä. Vaikka se on vaarallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkiin mielialalääkkeisiin liittyy kohonnut itsemurhariski lääkityksen alussa. Nuorilla riski näyttää olevan suurempi kuin aikuisilla. Osanottoni
Lämmin osanottoni. Lääkäri vastuuseen. Viekää tarinaanne eteenpäin jos vain jaksatte, olette tärkeällä asialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrettävää että suuren surun myötä haluaa löytää jonkin jota syyttää. Hyvä olisi kuitenkin muistaa että pojalla oli ongelmia jo ennen lääkitystä - eihän sitä muuten olisi määrätty.
Osanottoni.
Miksi depressioon ja paniikkih.määrättiin neurolepti? Eikö depressiolääkitys auttanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketiapiinihan ei kuolemaa aiheuttanut.
Osanottoni.
Kohonneesta itsemurhariskistä ja muista tämäntyyppisistä vakavista sivuvaikutuksista kerrotaan kyllä hyvin selvästi lääkkeen pakkausselosteessa:
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=18783&
Mistään lääkefirmojen harjoittamasta tietoisesta haittavaikutusten peittelystä ei siis ole kyse. Mutta toki myös lääkärin olisi täytynyt mainita potilaalleen, että tällaisia haittavaikutuksia tiedetään esiintyneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten 8. sanoi, niin kaikkiin liittyy sama riski. Enkä halua pahentaa oloanne olemalla jälkiviisas, mutta KOSKAAN ei saisi aloittaa uutta lääkitystä ennen kuin on lukenut käyttöohjeet ajatuksen kanssa.
Osanottoni.. :(
Minä en ihan ymmärrä teitä puolustelijoita. Äiti on tässä oikealla asialla. Ketipinoria pitäisi määrätä nuorelle vasta äärimmäisenä vaihtoehtona. Se on lääke, joka voi saada aikaan pysyviä muutoksia vielä kehittyvissä aivoissa.
Nuorilla on masennusta ja erilaisia ongelmia, se on osa kasvamista ja murrosikää. Osalla pahempia, osalla lievempiä. Viisas lääkäri määrää terapiaa, keskusteluapua, ja paljon tapaamiskertoja. Ei neuroleptejä. Eikä etenkään masennukseen ja paniikkihäiriöön! Ei minusta hoitava lääkäri voi paeta vastuutaan. Ei ehkä juridista vastuuta, mutta eettistä kuitenkin.
Aikuisille ihmisille voi määrätä vahvojakin troppeja - he ovat vastuussa itsestään. Itsekin syön vahvaa masennuslääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää muistaa että myös masennukseen kuuluu tuo riski.
Otan osaa.
Syvä osanottoni. Et ole yksin.
"Tampereen malli - Ketipinoria kuin nallekarkkeja"
Nuorille ei ainakaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa määrätä koskaan pelkästään lääkehoitoa. Aina tarjotaan myös hoitojakso nuorelle ja perheelle joko avo-tai sairaalahoidossa. Eri asia on sitten, sitoutuvatko nuoret ja perheet heille tarjottuun hoitoon. ( Tämä on siis pääkaupunkiseudulla on käytäntönä).
Joka tapauksessa osanotot. Jokainen nuoren itsemurha on liikaa.
Anteeksi, jos kirjoitukseni kuulostaa syyllistävältä. Se pitää todeta näin heti alkuun. Jos oma lapseni saisi lääkityksen, lukisin kyllä todella tarkkaan, mitä mahdollisia sivuvaikutuksia kys. lääke sisältää. Jos, olisitte puolisosi kanssa lukeneet tuon tekstin heti lääkityksen alettua tarkasti, olisitteko toimineet eri tavalla? Lääkityksen suhteen? Poikanne suhteen?
Osanottoni menetyksenne johdosta.
Tässä vielä toisen äidin kertomus Ketipinorin syöttämisestä lapselle:
"Lapseni hoito Kellokoskella - varoitus!"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12486023
Kannattaa lukea.
Itse käytin Efexoria 15vuotiaasta pari vuotta eteen päin. Ohjeissa muistaakseni luki, ettei alle 18-vuotiaalle ja myös tuo kohonnut itsemurhariski.
Tosin minun elämäni lääker paransi, alku oli hankala, mutta lääke tasoitti paljon ahdistusta ja paranin vaikeasta masennuksesta sen avulla.
Olet siis vastikään menettänyt lapsesi mitä surullisimmalla tavalla. Lämmin osanottoni ja halaus.