Lue keskustelun säännöt.
Kokisitteko tämän epäkunnioittavana käytöksenä?
12.07.2014 |
Anoppini puhuu minulle vain ruotsia. Kuten hänen lapsensa, vastaan kuitenkin fifty-fifty suomeksi tai ruotsiksi, tilanteen mukaan. Osaan kyllä ruotsia, mutta hänkin suome. Olen toivonut, että juttelisimme useammin suomeksi, onhan se äidinkieleni. Mies ei ota kantaa. Mitä mieltä? :/
Kommentit (8)
En kokisi jos osaisin ruotsia, muuten kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsensakin vastaavat molemmilla kielillä, kuten sinäkin. olisi tuo minusta ihan ok. Ilmeisimmin kielitaitosi on hänestä niin hyvä, että ajattelee voivansa puhua ruotsia.
Kuten edelliset, mutta jos puhuis vaan suomea, niin miettisin, että miksi. En kuulu joukkoon? Ei pidä kielitaitoani tarpeeksi hyvänä? Haluaa muuten vaan kettuilla?
No itsehän en osaa Ruotsia yhtään, niin olisin juttelematta koko akalle. En minä sen Ruotsin möngerystä siis loukkaavaksi kokisi, eri asia kokisiko hän sen loukkaavaksi etten vastaile hänelle :D
Eikö kätevintä ole, kun jokainen puhuu omaa äidinkieltään, jos siis kaikkien osapuolien kielitaito riittää ymmärtämiseen? Minusta ap:n vaatimus suomen puhumisesta on epäkohtelias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu hänelle suomea, jos hän kerran ymmärtää sitä. Ja anna hänen puhua ruotsia, jos kerran itse osaat ruotsia. Minusta tässä molempien on syytä tulla toista vastaan, reiluuden nimissä.
Puhu sinä hänelle aina suomea ja sano hänelle, että voi puhua sinulle aina ruotsia. Näin te molemmat saatte hyvillä mielin puhua OMAA äidinkieltänne ja kuitenkin ymmärrätte toisianne. Lisäksi keskustelunne saattaa sivullisista tuntua aivan huippuhauskalta!!!! Treenatkaa! Sopikaa yhdessä menettelevänne näin.
En koe todellakaan, jos kuitenkin osaat ruotsia niin eikö ole ok sitä kerrata ja jutella vaikkei olisikaan äidinkieli...