Huono itsetunto periytyy

Tajusin juuri että siirrän lapsilleni huonoa itsetuntoani.

Tutullani on hyvä itsetunto. Hän järjestää ainokaiselleen valtavia juhlia, joihin tulee paljon ihmisiä juhlimaan tätä lasta erinäisistä syistä. Siellä otetaan kuvia, ja kuvista tehdään hienoja ifolorkirjoja, joista voi sitten muistella näitä spektaakkeleita.

Itse kärsin lapsena ettei juhliini tullut kuin mummo, koska asuimme niin kaukana kaikista, ja luulin pitkään että vähät vieraat johtuu minusta. Kuvia on hyvin vähän.

Nyt omille lapsilleni kun järjestän jotain, ei juhliin tule kukaan kun kaikilla on niiiiiiin paljon muuta. Eikä minulla ole varaa järjestää mitään valtavaa muutenkaan.

Onko ystävien ja rahan ja viihdyttämistaidon puute niin ratkaisevaa tässä? Rikkaiden seuramiesten juhliin aina ehditään.

Jään ikuisesti lasteni kanssa itsetuntoaltaan pohjalle. Miten tässä pitäisi edetä?

Jos asia olisikin vain kiinni siitä että en saa vieraita juhliin, veisin lapset juhliin. Mentäisiin vaikka teatteriin ja hoplopiin ja syömään ravintolaan tai mitä se lapsi haluaakin. Mutta kun rahaa ei ole sellaiseen, hyvä kun lahjoihin. 

Vai riittäkö että tehdään kakku ja syödään se.