Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö katsomaan pahasti dementoitunutta äitiäsi tässä tilanteessa?
29.11.2013 |
Äitini kärsi koko elämänsä mielenterveysongelmista vaikka sai niihin jatkuvaa lääkitystä ja terapiaa oli koko ikänsä eläkkeellä.
Olin vanhinkolapsi jonka hän kertoi minulle 13v. Hän myös syötti kerran minulle niin paljon lääkkeitä että sain yliannostuksen ja väitti minun yrittäneen itsemurhaa vaikka niin ei ollut. Hän ei käynyt katsomassa minua sairaalassa jos ja kun sinne muutaman kerran jouduin. Jouduin lähtemään jo 17v pois kotoa ekalle miehelle jonka löysin kirjeenvaihdonkautta hänen luokseen asumaan. Hän myös yritti 16v kaupitella mua venäläiselle miehelle ja kun en lähtenyt miehen mukaan hän ei puhunut mulle kahteen päivää. Tällaisia juttuja on lukuisia muitakin. Pystyisitkö antamaan anteeksi? Ja eka aviomieheni oli väkivaltainen mutta hän ei antanut edes päiväksi muuttaa kotiin että olisin sanut hommattua oman asunnon.
Kommentit (12)
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 13:58"]
En kävisi. Olisin tehnyt "surutyön" jo ajat sitten, enkä enää edes murehtisi asioita. Kaikkea ei tarvitse eikä voi antaa anteeksi, vaikkakin ihminen on sairas, sinä et voi asialle mitään muuta kuin hyväksyä tilanteen. Toivottavasti olet huolehtinut, että sinä et ole se äitisi asioiden hoitaja vaan esim. yleinen edunvalvoja.
[/quote]
Sisareni on hänen edunvalvojansa. Hänkin joutui lähtemään pois kotoa jo 16v mutta mua paljon vanhempana ilmeisesti hänen lapsuutensa ei ollut noin kamala ainakin hän ja toinen sisareni olivat toivottuja lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis se yritti tappaa ja parittaa sut? Sanoisin että voit unohtaa koko tyypin.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 14:06"]
Siis se yritti tappaa ja parittaa sut? Sanoisin että voit unohtaa koko tyypin.
[/quote]
Joo mutta isäni myös hyväksyi nämä asiat ovat olleet nyt 56v naimisissa ja isäni asuu palvelutalo-osakkeessa yksin vuokralla äiti samassa pihapiirissä dementiakodissa ja isääni pitäisi myös tavata mutta en ymmärrä miksi hän ei eronnut ja jäänyt yh.ksi vaan hyväksyi kaiken?
Sanoisin ettei maksa vaivaa. Ellet halua laittaa mielessäsi tilejänne selviksi. Käyt katsomassa viimeisen kerran ja sen jälkeen käytät energiasi hänen unohtamiseensa.
Joo isäni vaan odottaa että kävisin hänen tykönään myös ja että soittelisin hänelle mutta mulla ristiriitaiset tunteet häntäkin kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy hyvästelemässä äitisi, ei jää vaivaamaan mieltä.
en kävisi äitini luona ja isäni kanssa selivittelisin näitä asioita. Lähinnä haluaisin isältä tietää miksi ei ole toiminut toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä kävisin hyvästelemässä ettei jäisi vaivaamaan. Oma äitini kävi hyvästelemässä äitinsä, vaikka ei olisi kaikkien pahojen asioiden jälkeen tarvinnut, mutta sanoi jälkeenpäin että se oli hyvä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mene. Ei tuo ihminen ole normaalia lähelläkään ollut koskaan. Ei ole sinun muistamisesi arvoinen.
Vaatiiko joku sua sitten menemään sinne? En menisi. Muuttukoon vihanneksen tilaan ihan rauhassa. Tai sen verran voisin mennä, että sylkisin lattialle edessään ja sanoisin "haista äiti paska, ja hyvästi" Enkä menisi haudalleenkaan. Enkä isäni luo. Hänelle sanoisin suoraan, mitkä on vanhemman velvollisuudet lastaan kohtaan, kuten esim. suojella tuollaiselta hullulta.
Vi...sulla oli kyllä kurja lapsuus.
En kävisi. Olisin tehnyt "surutyön" jo ajat sitten, enkä enää edes murehtisi asioita. Kaikkea ei tarvitse eikä voi antaa anteeksi, vaikkakin ihminen on sairas, sinä et voi asialle mitään muuta kuin hyväksyä tilanteen. Toivottavasti olet huolehtinut, että sinä et ole se äitisi asioiden hoitaja vaan esim. yleinen edunvalvoja.