Haluatteko oikeasti itsellenne rehellisen kumppanin?

Haluaisin. Aito hyväntahtoinen rehellisyys on kuitenkin eri asia kuin naamioida pahantahtoinen toisen nöyryyttäminen ja pilkka "rehellisyydeksi".

Kyllä, rehellisyys on tärkeää. Ja jos valehtelee, luottamus on mennyttä.

Oikeissa asioissa rehellisyys on kaiken a ja o. Jos kysyn miltä näytän tässä mekossa voi vähän kaunistella ;)

[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 12:32"]  Ei kyllä helposti petä.

[/quote]

Onneksi kuitenkin jonkin verran, vai miten tuo pitäisi tulkita?

Kyllä vaan. Mutta en sellaista "rehellistä" joka katsoo asiakseen kysymättä laukoa ei-niin-mairittelevia mielipiteitään vaikkapa nyt ulkonäöstäni.

Mulla itseasiassa on mies, joka kertoisi mielipiteensä ulkonöstäni rehellisesti jos kysyisin. Mutta ei mulle tuu mieleen kysyä. Kerran kauan sitten kysyin että onko mulla kauniit silmät (ei ole). Mies vastasi että no, ei erityisen. Mua vaan nauratti.

Mä haluan (ja olen löytänytkin) miehen joka tietää milloin olla täysin rehellinen ja milloin ei. En koe itseisarvona että joka ikiseen kysymykseen vastataan täysin rehellisesti, pidän parempana sitä että osaa olla paitsi rehellinen, niin myös hiljaa ja joskus sanoa niitä valkoisia valheitakin.

Esim. kerran itkin miehelle kuinka kampaaja oli pilannut tukan ja mies lohdutteli että ei se nyt niin paha ole. Oikeesti oli kummankin mielestä, mutta ne lohduttavat sanat olivat siinä tilanteessa ihan oikeat, jos olisi sanonut että joo on tosi kauhee jne niin mitä hyötyä siitä olisi ollut, olisi vaan lisännyt pahaa mieltä.

Isoissa asioissa (esim. haluaako lapsia ja miten monta) tietysti on hyvä olla sitten täysin rehellinen, toki silloinki kannattaa miettiä miten asiansa ilmaisee.

nro 3: onkohan meillä ollut sama mies? Olin 11 vuotta lasteni isän kanssa, joka valehteli ihan patologisesti ihan kaikesta.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 13:08"]

Mulla itseasiassa on mies, joka kertoisi mielipiteensä ulkonöstäni rehellisesti jos kysyisin. Mutta ei mulle tuu mieleen kysyä. Kerran kauan sitten kysyin että onko mulla kauniit silmät (ei ole). Mies vastasi että no, ei erityisen. Mua vaan nauratti.

[/quote]

Käsittämätöntä, että jotkut miehet luulee että naiselle voi laukoa päin naamaa,

että joku sen ruumiinosa ei ole kaunis.. huh huh. Aika monelle naiselle kuitenkin oma ulkonäkö on osa identiteettiä, joten sitä arvostelemalla voi jättää naisen sieluun haavoja. Itse en ainakaan pysty ajattelemaan, että ulkonäköni olisi joku kuori, josta muut saa ajatella mitä tahansa, vaan valitettavasti ajattelen, että ulkonäköni määrittää minun arvoni naisena ja jopa ihmisenä. :(

Haluan rehellisen, en moukkaa. Rehellisyys ei tarkoita sitä, että laukoo suustaan kaiken mitä mieleen tulee, se on moukkamaisuutta.

Haluaisin, ehdottomasti. Valehteleva kumppani on nöyryyttävintä mitä olen elämässäni kokenut.

Kyllä haluan. En esitä kysymyksiä, joihin en kestä kuulla millaista tahansa vastausta. Mulla oli mies, joka valehteli käytännössä ihan kaikesta, enkä kestä enää nykyään minkäänlaista epärehellisyyttä.

Kyllä kiitos! Haluan kuulla rehellisen mielipiteen. Kun toisen tuntee paremmin ja rakastaa enemmän, on aika kasvattaa rehellisyyttäkin.

Mieheni vatsa kasvoi. Pidin pientä pömppää lliikuttavana, söpönä, kun hänen kroppa nyt muuten on siis aivan upea ja täydellinen. Eikä ole himourheilija, vaan pikemminkin terveyttään ylläpitävä. Mies kuitenkin otti "huomautukseni" hyvin vakavasti ja pian sen jälkeen ei ole pömppää näkynytkään. On tarkka ulkonäöstään.

Jos mies pettäisi minua, haluaisin selvittää asian. Ei olisi syy erota. Miettisin mitä voisin korjata omassa käytöksessäni ja miten pitkälle hän olisi valmis menemään ja jos tulos tyydyttäisi molempia, jatkaisimme yhdessä.  Ei kyllä helposti petä.