Lue keskustelun säännöt.
Minkälaista on olla suhteessa itseään tyhmemmän kanssa?
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 02:23"]
En tiedä, mutta varmaan pidemmän päälle rasittavaa kummankin mielestä.
[/quote]
Ikävä kyllä en usko, koska se tyhmempi ei tajua sitä älykkäämpää :-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt sanoisi, että henkilö välttämättä on tyhmempi, mutta jos yleissivistys on huomattavasti heikompi... On mahdotonta jutella oikeastaan mistään, jos toinen ei tiedä, mistä puhutaan. Aina joutuu alustamaan kaiken jutustelun pienellä luennolla, mistä on kyse... Ei kiva, kun hedelmällistä keskustelua ei voi syntyä.
Tyhmyyttä on aika hankala määritellä, mutta kyllä tietyllä tavalla pitää olla kiinnostunut samoista asioista. Lähinnä noin niin kuin arvomaailman tasolla.
No jos on heteronaiseksi syntynyt niin ei ole oikein muuta vaihtoehtoa parisuhteessa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kivaa meillä on. :D
Rakkaus vaatii toki kunnioitista, mutta ei toisen tarvitse olla minua parempi, jotta voisin rakastaa häntä.
Toinen on aina tyhmempi. Meillä se on mies, ja jos lähtisin uuteen suhteeseen, se olisi luultavasti melko poikkeuksetta se miesosapuoli.
Ihan kivaa meillä on, en osaisi kuvitella miltä tuntuisi, jos olisin tyhmempi. Ehkä olisin tyytyväisempi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä suhteessa kumpikin ottaa toisensa huomioon sellaisena kuin toinen on. Meillä on muutaman kerran mies loukkaantunut, kun minä en ole tajunnut, että mies ei oikeasti tajunnut jotakin minun mielestäni täysin selvää ja loogista asiaa. Menin sitten naurahtamaan, kun luulin miehen vitsailevan, vaikka hän oli ihan tosissaan. Joskus vaikuttaa, että mies tuntee alemmuutta siitä ja joskus taas hän tuntuu olevan ylpeä vaimonsa älykkyydestä.
Suurin osa elämästä liikkuu kuitenkin sellaisten asioiden ympärillä, joissa älykkyden eroilla ei ole merkitystä.
Ensinnäkin, tyhmempi on minusta aika ikävä sana. Esim. mieheni on sellainen, jolla todennäköisesti on alhaisempi älykkyysosamäärä kuin minulla ja huomattavasti vähemmän koulutusta, mutta ei hän tyhmä ole. Hän ei vaan ole "lukuihmisiä" tai logiikkaihmisiä, vaan käytännön ihmisiä. Minä ihailen hänen älykkyyttään toisissa asioissa vähintään yhtä paljon kuin hän minun ulkoa muistamiani kummallisia yleistietoja tai kykyä laskea päässä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä termistä "tyhmempi", mutta itse olen ollut suhteessa naisen kanssa, jonka yleissivistys oli todella kehittymätön ja raskastahan se oli. En voinut puhua kumppanini kanssa oikein mistään kiinnostavasta, sitä varten minun oli hakeuduttava kavereideni pariin. Pahinta oli, ettei ko. akateemista nuorta naista kiinnostanut alkuunkaan ottaa uusista asioista selvää, hän oli vain ja ainoastaan yhden pienen kapean työalansa asiantuntija. Millään muulla ei ollut väliä: taide, kirjallisuus, politiikka, historia, harrastukset ja muu sellainen hömppä oli täysin nollan arvoista puuhastelua.
Meille tuli ero tämän takia. Minä kaipaan suhteelta alkuhuuman jälkeen myös henkevämpää yhdessäoloa, joka tälle kumppanille oli täydellisen yhdentekevä asia. Kyllä parisuhteessa pitää voida puhua muustakin kuin siitä, mitä tänään syötäisiin ja millainenkohan työpäivä huomenna on. Hyväkään seksielämä ei yksistään lopulta riittänyt, ainakaan mulle.
Nykyään olen parisuhteessa laaja-alaisesti yleissivistyneen humanistin kanssa ja voin sanoa, etten voisi olla onnellisempi. :)
T. Mies.
Raskasta, molemmille tasapuolisesti. Aiheesta on ollut tutkimuksiakin, että onnellisimmissa liitoissa puolisot ovat suunnilleen yhtä älykkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko avata hieman kysymystä. En ymmärrä...
Tyhmä on ikävä sana.
En itsekään ole mikään penaalin terävin kynä, joten mulla meni vuosia sen tajuamiseen, että mies ei olekaan hiljainen ja salaperäinen, vaan hänellä vaan on tasan yksi taso. Keskustelemme tv-ohjelmista ja päivän puuhista. Jos alan jutun jostain mulle tärkeästä, esim. uutisista tai arvomaailmasta, niin suhtautuminen on sellainen, että meidän mamma taas paasaa. Eihän tää nyt ihanin liitto ole, joudun vähän suhtautumaan kuin suloiseen lapseen, suodatan juttujani nykyään.
Syvällisemmin puhun ihan kaikkien muiden kanssa, jopa murkkuikäisten lasteni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta varmaan pidemmän päälle rasittavaa kummankin mielestä.