Voiko yhtäkkiä vasta lähes keski-ikäisenä huomata olevansa lesbo

Ei tämä "oivallus" kyllä mitenkään helppo tilanne ole :(

ap

Minä päälle 30 v. Useamman lapsen äiti olen vakavissani miettinyt, että eron tullen en katsokaan enää miehiin.

Olen aina ollut molempiin lämpiävä :) nyt kun miehet alkaa olla nähty ja koettu on naisten vuoro.

Naiset nyt on kauniimpia, puhtaampia ja viehättää enemmän :)

Mitäs jos ap puhuisit ihan rehellisesti asiasta miehesi kanssa?

Tiedätkä mitä tämä nainen ajattelee sinusta?

Niin, kyllä minäkin kehotan että puhuisit rehellisesti asiasta miehellesi. Ei kannata ajatella niin kovin luutuneesti asioista. ;)

Olen miettinyt samaa... Jos miehestä joskus tulee ero, niin harkitsen myös kokeilevani naisia. Välillä tuntuu että osaisin rakastaa paremmin naista. En ole koskaan ollut naisen kanssa. Olen 30+.

On se ihan kokemisen arvoista...

En minä tiedä mitä tämä nainen ajattelee minusta, sehän tässä niin tuskallista onkin! Hän ei ole tällä hetkellä parisuhteessa mutta on ollut naimisissa miehen kanssa.

En myöskään tiedä miten tästä voisi omalle miehelle puhua. En ole tästä puhunut kenellekään, paitsi nyt teille :)

ap

Voi tietenkin!

Kyllä voi. Minusta nainen on eniten sinut itsensä kanssa juuri tuolla iällä. Monihan nuorena tuntuu olevan lesbo tai vähintään bi, tämä on sitä nykyajan kokeilumieltä. Aikuisella iällä sitten tiedetään jo asioiden lähtökohdat ja itsestään voi tosiaan löytää uusia puolia.

Tuttava piirissäni on eräs perheellinen nainen (kolmenkymmenen yläpuolella) ja jotenkin vain ajautui läheiseen suhteeseen naispuolisen ystävänsä kanssa ja totesi, että tätä hän onkin halunnut.

Erosivat miehensä kanssa ihan yhteistuumin ilman isompia riitoja. Seurustellut nyt naisen kanssa 3 vuotta.

Onhan näitä tapahtunut hyvinkin iäkkäänä. En usko kyllä, et lesbous jäisi huomaamatta, mutta bisseys kyllä. Sitä ei ehkä uskalleta tunnistaa.

Mut onhan se oivallus aina sellainen Ruma ankanpoikannen-hetki: enhän minä olekaan ankka, minähän olenkin joutsen. Andersenhan oli ihan tyylipuhdas homo eli joutsen siis.

Olen jotenkin aivan sekaisin näiden tunteideni kanssa. Ajattelen vain tätä naista. Hän on minulle nyt ihana ystävä, en tiedä voisiko hän koskaan olla mitään sen enempää.

Olen siis parisuhteessa miehen kanssa mutta meillä ei ole ollut oikeaa läheistä parisuhdetta enää moneen vuoteen.

Tämä ihastus on voimakkaampaa kuin olen tuntenut koskaan ennen, edes silloin joskus miestäni kohtaan :(

ap

Tietysti. Ei ihmisen seksuaalisuus ole mitenkään stabiili, se muuttuu ja kehittyy koko elämän ajan.