Te joiden mielestä työttömän on muutettava työn perässä..mitä itse tekisit
..Jos työmatka olisi 600 km, iso osa matkasta luonnollisesti aika korvessa, missä ei iltaisin huoltsikoita auki. Julkisilla kesto 8 tuntia, vähintään 2 kertaa pitää kulkuneuvoa vaihtaa, meni millä meni. Perjantaisin kotona puolilta öin, sunnuntaina pitää lähteä puolilt päivin, tai jos lähtee iltapäivällä, takaisin puoilta öin. Palkkaa jäisi vuokran, matkojen ja asumiskulujen jälkeen n. 700 euroa/kk, vaikka verovähennyksetkin otetaan huomioon. Ette tunne ketään paikkakunnalta ja paikkakunta muutenkin outo.
Minä lähdin, mutta olen täysin varma, ettei kukaan teistä mesoajista lähtisi kuitenkaan itse samassa tilanteessa, vaikka nyt sieltä puskista huutelette. Puolisolla ei ole tällä alalla töitä tällä paikkakunnalla kovin hyvin, yhdellä lapsella on vielä vähän koulu kesken eikä tässä vaiheessa ole järkeä vaihtaa.
Kommentit (18)
Mä oon muuttanut neljästi välillä Kymi - Lappi. Enää en muuttais.
Juuh, mä olen muuttanut sekä yksin että perheenä. Matka ei tosin ollut ihan noin pitkä jos toi 600 km on yhteen suuntaan. Nytkin teen työtä keikkahoitajana ja olin kesällä 2 kk Lapissa tekemässä yhtä hoitajan tuurausta yhdessä oikein peräkorven terkkakeskuksessa. Noista "matkakeikoista" saa niin hyvin rahaa, että kannattaa lähteä.
Minä muutin työn perässä 700 km. Siis kokonaan.
Hattua nostan sulle. Ennen lasta olen muuttanut ympäri Suomen, kaikkea välillä Helsinki-Lappi. Mutta kun on pieni lapsi, myönnän en kovin helposti tuohon lähtisi. Väliaikaisesti ehkä, mutta ei sekään kovin helppo ratkaisu olisi. Toki jos puolisokin saisi töitä ja voitaisiin muuttaa koko perheenä, mutta jos tosiaan vain minulle olisi töitä, niin olisi rankkaa jättää perhe, varsinkin kun lapsi on pieni. En tiedä suostuisiko puoliso edes.
Ulkomailla on asuttu töiden perässä vuosikausia.
Ja on kannattanut!
Pienen lapsen kanssa lähtöpäätös ottaisi koville. 700 euroa kuussa kaikkien kulujen jälkeen sinänsä riittäisi, mutta ero pienestä olisin vaikea sekä itselle että lapselle. Isomman kanssa varmaan ainakin koeajan ajan yrittäisin.
Vaikka periaatteessa muutetaan perheenä, niin käytännössä se isointa palkkaa saava määrittää, että mikä kannattaa. Työn perässä on tyhmä muuttaa, jos samalla puoliso jääkin työttömäksi. Mutta jos työmarkkinatilanne on pysyvästi huono, niin pakkohan siinä olisi sitten reissutöitä yrittää.
Kotikaupunkiini palaisin ainakin jos tuollainen tilanne tulisi. Lisäksi olen asunut Suomessa neljässä muussa kaupungissa ja niihin myös lähtisin. Ja sellaiseen jossa on joku tuttu vaikka täti tms.
Te jotka muuttaisitte, muuttaisitteko oikeasti, jos muu perhe ei voisi seurata perässä? Minä muuttaisin vaikka Ételämantereelle, jos koko perhe voisi lähteä mukana. Mutta lähteminen työn perässä niin, että näkisi leikki-ikäistä lasta vain päivän pari viikossa jäisi varmaan tekemättä. Ainakaan pitkäksi aikaa. Haluaisin kyllä, mutta mielestäni se ei olisi oikein ei lasta kohtaan, eikä myöskään puoliso välttämättä olisi välttämättä valmis käytännössä yksinhuoltajaksi. Sitä paitsi jos puolisokin sattuisi olemaan työssä, jossa joutuu esim. matkustelemaan tai olemaan muuten kovin pitkää päivää, ei se välttämättä oikeasti vain onnistu, jos on yksin lapsen kanssa kaiket viikot.
En muuttais. Miehellä ei olis töitä korvessa.
Vuoden komennuksen takia muutin 5000 kilometrin päähän. Lentoaika 7 tuntia + pari tuntia bussilla. Joka toinen kuukausi matkustin pariksi viikoksi kotiin. Käteen jäi 3000euroa kuussa.
Tuo 700 jää siis työssäkäynnistä aiheutuvien kulujen jälkeen: Matkat, vuokra sekä asumiskulut, joita on tuplasti koska on kaksi asuntoa.
10: Minulla oli vastaava tliaisuus silloin kun lapset olivat pieniä, mutta silloin en lähtenyt, juuri siksi kun mies paljon reissussa ja isovanhemmista ei apua, oma äiti kuoli nuorena ja anoppi sairas, suku muutenkin kaukana.
Nimeomaan sitä koetan kysyä, että ne joiden mielestä työttömän pitää muuttaa, muuttaisivatko itse. Kyllä minä tiedän perheenä muuttaneita vaikka millä mitalla ja hyvän palkan perässä muuttaneita, vaikkapa jääkiekkoilijat, mutta kuka lähtisi, jos työttömänä saisi saman? Miinä halusin vain kertoa, että jotkut meistä lähtevät. Minun kaltaisiani työttömien haukkujat inhoavat, koska heidän pasmat lusmuista työttömistä menee sekaisin.
Minä en muuta koska en saa perhettä mukaan. En halua elää heistä erillään.
Te joiden mielestä työttömän on muutettava työn perässä..mitä itse tekisit
minä kouluttauduin uudelleen alalle jolle löytyy töitä kotiseudulta
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 18:58"]
Te joiden mielestä työttömän on muutettava työn perässä..mitä itse tekisit
minä kouluttauduin uudelleen alalle jolle löytyy töitä kotiseudulta
[/quote]
Minäkin kouluttauduin uudelleen ja muutin silti, kun kotiseudulla oli tarjolla edelleen vain pätkätöitä. AP. Ei siellä juuri millään alalla vakinaisia ole kuin aniharvoille. Tai ei se ollut kotiseutukaan, vaan paikka jossa asuin koska mies halusi asua siellä oman työnsä vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="03.09.2013 klo 17:35"]
..Jos työmatka olisi 600 km, iso osa matkasta luonnollisesti aika korvessa, missä ei iltaisin huoltsikoita auki. Julkisilla kesto 8 tuntia, vähintään 2 kertaa pitää kulkuneuvoa vaihtaa, meni millä meni. Perjantaisin kotona puolilta öin, sunnuntaina pitää lähteä puolilt päivin, tai jos lähtee iltapäivällä, takaisin puoilta öin. Palkkaa jäisi vuokran, matkojen ja asumiskulujen jälkeen n. 700 euroa/kk, vaikka verovähennyksetkin otetaan huomioon. Ette tunne ketään paikkakunnalta ja paikkakunta muutenkin outo.
Minä lähdin, mutta olen täysin varma, ettei kukaan teistä mesoajista lähtisi kuitenkaan itse samassa tilanteessa, vaikka nyt sieltä puskista huutelette. Puolisolla ei ole tällä alalla töitä tällä paikkakunnalla kovin hyvin, yhdellä lapsella on vielä vähän koulu kesken eikä tässä vaiheessa ole järkeä vaihtaa.
[/quote]
Ajaisiitko samaa reittiä kuin minä? Kovin tutulta vaikuttaa. Siinä vaiheessa perhe alkoi jo tulla omillaan toimeen, lapsetkin saivat itselleen omin neuvoin ruokaa ja puhtaita vaatteitakin.
Enpä todellakaan mesoa, että muuttakaa ja lähtekää, sillä lasteni ollessa pieniä hinnoittelin itseni ulos työmarkkinoilta, olin työttömänä ja opiskelin.
Tällä hetkellä matka on vähän lyhempi ja ehdin olla pikkuisen pitempään kotona, kun voin tehdä viikolla pitempää päivää, lähteä perjantaisin aikaisemmin että olen hyvinkin ennen puolta yötä kotona ja maanantaisin teen iltavuoroa.
Muutin työn perässä reilut 1000 kilometriä, mies mukana, vaikkei hänelle töitä ollutkaan tiedossa.
Vuodenvaihteen jälkeen työt ovat 300 km päässä nykyisestä kodista.
Totta kai muutamme koko perhe.
Tottakai muuttaisin työn perässä mutta toki koko perheenä. Ja ollaan muutettukin, tosin ajoitettu muutot niin, ettei tarvi lasten kaveripiiriä ym. vaihtaa pahaan aikaan (viimeisin muutto, kun esikoinen aloitti eskarin). Jos tilanne vaatisi, toki vaihdettaisi vieläkin. Työpaikka pitää olla, jotta voi perheensä elättää. Korvessa keskellä ei mitään en tosiaan asuisi edes työttömänä.