Auttaako töihin meno? Pitkään kotona olleet töihin palanneet.
Jos tilanne on se että mies ei tee mitään arjen sujuvuudeksi. Ei vietä aikaa lasten kanssa, valittaa vaan miten ne on ärsyttäviä, istuu tietokoneella tai harrastaa omiaan. Ei siivoa edes omia jälkiään. Saatika että tekisi jotain muuta yhteisen hyvän eteen.
Paraneeko tilanne jos lähden töihin? Vai jääkö kaikki edelleen mun harteille?
Kokemuksia kaipailen...
Kommentit (5)
meillä samansuuntainen tilanne ennen mun töihinpaluuta. Me tehtiin arjen työjakoamihan paperille. kummallakion siis selvät tehtävät aamuun ja iltaan. aika hyvin on toiminu. omia jälkiään ei siivoa edelleenkään.
Mene vuorotyöhön, mieluummin sellaiseen jossa olet myös viikonloppuisin töissä.
Meillä isä tutustui lapsiinsa ja oppi tekemään ruokaa kun menin töihin. Aikaisemmin tosiaan oletti, että on täysihoidossa, jossa hänen lapsensakin kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi ilman hänen osallistumistaan.
Ei se automaattisesti parane, siinä pitää olla jonkunlaista yhteistä sopimusta ja ajatusta taustalla. Jos miestä ei ole tähän asti kiinnostanut kodin ja lasten,hoitamiset, ei asia varmasti muutu koskaan ilman pakkoa - miksi muuttuisi jos nainen kerran kaikki pystyy tekemään?
Ei meillä ole muuttunut miehen touhu miksikään. Mutta mies sanoikin, ettei oikein hyväksy opiskeluani ja töihin menoani, hän olisi toivonut minun jäävän pysyvästi kotirouvaksi. Se vaan oli minusta liian tylsää ja virikkeetöntä sitten kun lapset meni kouluun joten lähdin töihin kumminkin. Kyllä kaikki kotityöt ja lapsiin liittyvät asiat on minun hoidettava, mutta toistaiseksi olen hyvin niinkin pärjännyt, kun olen onneksi terve eikä työni ole ainakaan fyysisesti raskasta.
Eikö kenelläkään ole kokemusta?