Kuka myöntää..

Siitä päätellen että kukaan ei vastaa, kenenkään kasvatusmenetelmissä ei ainakaan omasta mielestään ole parantamisen varaa. Olisiko nyt hyvät vanhemmat aika katsoa peiliin?

Ei vanhemmat usko. Koulun vieressä asuvana käräytin muutaman enkelin vanhemmilleen - eivät uskoneet. Yhden oli tosin pakko uskoa, kun niin moni oli nähnyt saman. 

En vain jaksa uskoa että joka ikinen vanhempi on niin sokea ettei huomaa että siellä se rakas Jonne istuu päivät pitkät kaupan edessä, huutelee vanhuksille, sylkee, juo ESsiä ja kiroilee, ehkäpä vielä polttaa tupakkaa. Kyllä sen nyt kotikäyttäytymisestä pitäisi huomata, vai onko tosiaan niin että vanhemmat ovat sokeita tällaisille asioille? Itse en osaa vastata vielä tähän kun lapseni on vasta alle vuoden ikäinen, mutta teen kaikkeni että hän osaa käyttäytyä vanhemmiten niin kylässä kuin ulkona ystäviensä kanssa. AP

Myöntääkö ap?

Niinkuin ylempänä mainitsin, teen kaikkeni sen eteen. Lasten täytyy osata käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa! Voin kyllä tulla raportoimaan myöhemmin miten on käynyt, en minä sitä lupaa että osaisin lapseni niin kasvattaa mutta panostan siihen ainakin. Entäs sinä?

Ap, kysymyksenasettelusi taitaa olla vähän turhan polarisoiva, jotta siihen kukaan lapsensa käytöstä häpeämään joutuva viitsisi vastata. Harva lapsi kuitenkaan käyttäytyy aina huonosti tai hyvin. Voi olla, että sinäkin muutaman vuoden päästä huomaat, että kaikista yrityksistäsi huolimatta lapsi silloin tällöin "nolaa" sinut käyttäytymällä julkisesti toisin kuin olettaisit. Tai että lapsestasi tulee samanlainen kuin eräästä lähipiirini lapsesta, joka on aina ollut täydellinen herrasmies tarhassa, koulussa, sosiaalisissa tilanteissa ja esim. tuttava-aikuisten seurassa, mutta voi olla hyvinkin haastava vanhemmilleen. Täytyy myöntää, että nähtyäni muutamia näistä tilanteista, juuri ketään en ihaile yhtä paljon kuin tämän lapsen vanhempia, ovat johdonmukaisimmat ja rauhallisimmat kasvattajat, jotka olen tavannut, saaneet vain "taakakseen" erittäin voimakastahtoisen lapsen.