Lue keskustelun säännöt.
Miten te selviätte kaikista kotitöistä?
04.12.2013 |
Musta tuntuu, että mä näännyn kotitöiden alle.
Mies tekee tosi vähän. Jos pyydän, niin aika harvoin tuottaa tulosta. Ne on kuulemma mun hommiani, koska mulla on niin helppo työ ja niin vähän palkkaa. Olen opettaja.
Esim. eilen tehtiin ruokaa. Tein lihapullia. Miehen oli pakko ängetä siihen keittiöön yhtä aikaa tekemään jotain paistia. Nyt aamulla, kaikki astiat oli levällään. Mies tosi nihkeästi edes omia ruokailuvälineiään laittaa tiskikoneeseen. Vaikka sanoisin asiasta.
Viikon sukat sillä näköjään taas lojui makuuhuoneen lattialla.
Ja on kuulemma mun vika, että on sotkuista. Että mies kyllä pitäisi paikat kunnossa, jos mäkin pitäisin. Mutta miten mä sen tavarakasojen ohi siivoan?! Jos kosken niihin ja siirrän niitä, tulee huutoa, että missä on se ja tämä tavara.
Nyt olen aloittanut joulusiivon, yhdestä huoneesta kerrallaan. Viime viikolla siivosin vessat, esim. Mies ei välitä mitään, sinne jää likaiset treenikamppeet ja kalsarit vessan lattialle ja pönttöön kakkaroiskeet. Kun valitin, että ei tästä tule mitään, jos hän ei edes omia jälkiään korjaa. Niin mies totesi, että mitä sillä on väliä, kun koti on niin sotkuinen! Kyllä hän sitten alkaa pitää paikkoja kunnossa, kun koko koti on siisti.
Miten saan kodin siistiksi, kun toinen suttaa sitä mukaa, kun saan siivottua? Miten?!
Kommentit (38)
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 13:43"]
Meillä käydään töissä/työmatkoilla joten nämä hommat jää illaksi :
- laitetaan ruokaa yhdessä
- astiat tiskipöydälle tai suoraan koneeseen - minä laitan loput
- siivoan tasot (7,5m + iso saareke) ja järjestelen mainoslehdet ja muut roskat pois tasoilta.
- se joka ehtii laittaa puhtaat tiskit kaappiin, minä mies tai lapsi
- keitetään kahvia ja juodaan, kupit jätetään keittiön pöydälle aamua varten
- pelataan lapsen kanssa muutama korttipeli tms
- jokainen nappaa jotain iltapalaa ja vie astiat pesukoneeseen
- käyn kaappaamassa kissanpaskat sen laatikosta
- nukkumaan mennessä otan mukaan pari lapsen vaatetta ja laitan pyykkikoriin, omat vaatteet perään ja puolikäytetyt kaappiin
- silitän ehkä paidan itselleni aamuksi - mies silittää omansa aamulla
Arkena on tosi vähän tekemistä, eipä nuo juuri elämää häiritse. Tuossa välillä viedään sitten lasta treeneihin tai matseihin tai ollaan vaan kotosalla rennosti.
- Perjantaina imuroidaan ja pyyhitään lattiat em lisäksi n 250m2
- la pesen vessat (3) ja vaihdan lakanat 2 vkon välein, pyyhkeet joka viikko
- kaupassa käydään yhdessä samalla kun viedään kuopus treeneihin
- samat perushommat 2-3x päivän mittaan kuin arkenakin.
- pyykkiä pestään, kuivataan ja laitetaan kaappeihin 3-4 koneellista
- kesällä tähän päälle vähän raksa- ja puutarhahommia:)
Se tekee joka ehtii tai on kotosalla. Mies auttaa 100% aina kun mahdollista.
[/quote]
Viimeisessä lauseessa kärähtää tämäkin mamma vaikka muuten kertoikin kaiken sujuvan oikein hyvin yhteispelillä: Mies auttaa.
Minä kyllä tämän työssäkäyvän perheen tapauksessa palkkaisin siivoojan, sillä minusta viikonloppua ei ole mukava aloittaa / viettää 250 m2 siivoamisella ja vessojen pesulla! Meidän perheessä asuu enää kaksi aikuista kotona ja neliöitä on 93, mutten silti pilaa viikonloppuja siivoukselle, siivoamme mieluummin viikolla ja ehkä vain joka toinen viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole ihan hirveästi kotitöitä, mutta en kyllä jaksa aina niitä tehdä siltikään (oman jaksamisen ongelmat). Tekstisi perusteella ongelmasi ei ole mielestäni niinkään kotitöiden paljous, vaan parisuhde, jossa sinä ja puolisosi olette rintamalinjan eri puolilla. Mielestäni teidän pitäisi yrittää ensin sovitella suhteenne ristiriidat ja käydä sen jälkeen kotitöiden jakamisen kimppuun. Jos ette saa asioita puhuttua keskenänne, kannattaa kokeilla ulkopuolista välittäjää. Perheneuvolasta ja seurakunnasta saa ilmaista apua, eikä siellä tarvitse rampata vuosikausia. Pari kertaa saattaa riittää.
Meillä on koti yleensä enemmän tai vähemmän rempallaan, mutta kumpikaan ei syyllistä toista, vaikka mä kyllä aina joskus nalkutan miehelle, kun sillä on taipumus jättää kaikki syntysijoilleen. Ei meilläkään parisuhden mitenkään erityisen kukkea ole, mutta tässä kotiasiassa vedetään yleensä yhtä köyttä.
Sinulla ap on ongelma miehestäsi, ei kotitöistä.
Joo eihän ap sun ongelma tosiaan liity kotitöihin. On tosi yleistä, että ei riidellä avoimesti, mutta koko ajan nakerretaan sitä toista jättämällä tavaroita levälleen, olemalla sotkuinen tms. Se on tosi kuluttavaa, ja sillä lailla voi käyttää loppuelämänsä siihen, että se hyvä mieli toisen kanssa häviää hetkessä, kun näkee ympärillään sen toisen tekemän sotkun. Silloin on jotakin hampaankolossa vähän kuin jatkuvasti.
No en kyllä usko, että tuommoista miestä voi ollakaan. Et nyt ihan oikeasti ainakaan siirrä hänen kalsareita ja sukkia mihinkään, anna jäädä lattialle. Potkiskele ne pois, jos häiritsee sua.
Hm, jos open työ ei ole raskasta, niin mikä sitten on? Mikäs on miehen oma työ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin selvitään siten, että kotityöt on jaettu. Mies tiskaa ja imuroi, minun vastuulla on vessan pesu ja moppaus sekä pölyjen pyyhkiminen. Kun vastuualueet on jaettu, niin ei ole tarvinnut taistella.
Minä koeajoin mieheni huolella ja huomasin hänessä vikoja ja puutteita. Hyväksyin, että hänen vahvuutensa ovat muissa asiossa, kuin nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa olemisessa. Ja mikä parasta hän ei ole suostunut käyttäytymään minun haluamalla tavalla vaan on ihana suurpiireiteinen itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, ongelma on miehestä myös.
Olen yrittänyt keskustella asiasta. Olen yrittänyt huutaa. Olen yrittänyt omalla esimerkillä osoittaa, että tehdään näin, mikään ei auta.
Esim. siivoan keittiön perusteellisesti. Kun seuraavana päivänä tule kotiin, mies on tehnyt itse mehua - kaikki rämmäleet ja tahmat tiskillä. Mikrossa rasvaroiskeita. Ja heelmiä ja leipää taas leikattu keittiön puisen tiskin päällä.
Mä en ymmärrä, mikä siinä on, kun leikkuulautaa ei voi ottaa. On vaan saatava leikata keittiön tiskillä tai jopa ruokapöydällä pöytäliinan päällä. Hedelmiä, tomaattia, jne... Leivän alle ei voi ottaa lautasta, leipä vaan lätkäistään siihen pöydälle. MIKSI?
Kun sanon asiasta, olen räpättävä eukko. Marisen turhasta.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 10:44"]
No en kyllä usko, että tuommoista miestä voi ollakaan. Et nyt ihan oikeasti ainakaan siirrä hänen kalsareita ja sukkia mihinkään, anna jäädä lattialle. Potkiskele ne pois, jos häiritsee sua.
Hm, jos open työ ei ole raskasta, niin mikä sitten on? Mikäs on miehen oma työ?
[/quote]
Työn arvostus menee miehellä sen palkan mukaan... Mies itse myy firmoille rakennusurakoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 10:44"]
Meillä ainakin selvitään siten, että kotityöt on jaettu. Mies tiskaa ja imuroi, minun vastuulla on vessan pesu ja moppaus sekä pölyjen pyyhkiminen. Kun vastuualueet on jaettu, niin ei ole tarvinnut taistella.
[/quote]
Joo. Ja meillä ei sitten imuroitaisi eikä varsinkaan tiskattaisi juuri koskaan. :(
Ehdotan samaa, eli vastuualueiden jakoa. Jos sekään ei onnistu, sano miehellesi että totta. Et selviä. Voisitko auttaa? Vai irtisanoudunko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 10:46"]
Minä koeajoin mieheni huolella ja huomasin hänessä vikoja ja puutteita. Hyväksyin, että hänen vahvuutensa ovat muissa asiossa, kuin nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa olemisessa. Ja mikä parasta hän ei ole suostunut käyttäytymään minun haluamalla tavalla vaan on ihana suurpiireiteinen itsensä.
[/quote]
Taitaa jonkun sottupyttymies siellä nyt kirjoitella. :)
Kunnioitus on ansaittava, se ei tule pyytämällä.
Meillä on alusta asti ollut selvät sävelet, että me halutaan ns. vanhanajan malli, että minä ole piika ja mies renki. On yksi sterssi vähemmän, kun ei tarvitse riidellä roolien jaosta perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko koittaa sopia siten, että kumpikin poimis kakusta kirsikat ja tekis sen/ne kotityöt, jotka eniten miellyttää? Sais luvalla laistaa sen kotityön/työt, jota ei voi sietää. Useinhan nää menee vähän ristiin.
Vaan taitaa olla turha neuvo, vikaa lienee miehessä, ei kotitöissä. Sori.
Tää on tosi vaikea asia, koska ei opiskelun/työn ohella riitä aika eikä jaksaminen siihen, että tekee KAIKEN yksin. Itselläni oli suunnilleen sama tilanne, vaikka avopuolisoni auttoikin silloin tällöin ja oloani helpotti se, kun hän myönsi olevansa niin laiska. Koko ajan sain kuitenkin kuulla siitä, miten minulla ei ole minkäänlaista vastuullisuutta ja että jokapaikassa on sotkua. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkeen, etenkin kun meillä asusteli täällä vielä kolmaskin henkilö, eli siivottavaa riitti. Loppujen lopuksi päätimme erota, koska olimme erkaantuneet toisistamme ja oli väärin, että tunsin oloni koko ajan kotiapulaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 10:50"]
Kunnioitus on ansaittava, se ei tule pyytämällä.
Meillä on alusta asti ollut selvät sävelet, että me halutaan ns. vanhanajan malli, että minä ole piika ja mies renki. On yksi sterssi vähemmän, kun ei tarvitse riidellä roolien jaosta perheessä.
[/quote]
Joo, voisinhan minä olla vaikka millainen kotihengetär, jos en kävisi itse töissä. Nyt en ehdi töiden ja ktitöiden lisäksi mitään muuta. Minä jään siivoamaan, mies lähtee illalla kuntosalille. Ja marisee siinä välissä, kun ei ole ruokaa.
Missä on itsekunnioituksesi?
Miehesi ei muuta käytöstään.
Avasin tämän ketjun ja kuvittelin jonkun suurperhe äidin valitusta, kuinka eteinen on täynnä kuraisia kenkiä,vaatteita, hanskoja ja vanhimmat lätkäkassi tukkii kulkuaukon eikä lätkäkamoja ole laitettu tuulettumaan/pesuun. Koululaisten reput on viskottu pitkin ja poikin, 1vee tekee julmetun sotkun syöttötuolinsa kohdalle ja se pitää mopata joka ruokailun jälkeen, pyykki vuoret kohoaa ja koiralla on karvanlähtö aika.
Ei, ongelma on mies, jolla on erilainen käsitys kodinhoidollisen vastuun jakamisesta.
Keskustelet asioista rauhallisesti miehesi kanssa. Jos alkaa länkytys sanot että siivoat kyllä omat sotkusi mutta turha alkaa valittamaan että on sotkua jos ei itse suvaitse mitään tehdä.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 10:51"]
Voisitteko koittaa sopia siten, että kumpikin poimis kakusta kirsikat ja tekis sen/ne kotityöt, jotka eniten miellyttää? Sais luvalla laistaa sen kotityön/työt, jota ei voi sietää. Useinhan nää menee vähän ristiin.
Vaan taitaa olla turha neuvo, vikaa lienee miehessä, ei kotitöissä. Sori.
[/quote]
No mulle on ihan sama, mitkä kotityöt teen. Kunhan ei tarvitsisi yksin tehdä niitä kaikkia. Ja kun toinen ei sotkisi sitä mukaa, kun itse jotain teen.
Esim. ruokapöytä meillä on niin, että keskellä raja. Mun puoli tyhjä. Miehen puolella on cd-levyjä, läppäri, joku firman muki purkissa, tyhjä viinipullo. Täysi limsapullo. Pino papereita. Dödö. Lasermittari. Kokoelma ruuvimeisseleitä, yms. Pattereita. Klemmareita.
Jos siivoan noin pois vaikka johonkin laatikkoon, niin seuraavana päivänä mies on levittänyt ne siihen taas.
Kun joku tulee käymään, mies osoittelee minua, tällaista meillä on, katsokaa nyt, se on kun tuo vaimo ei pidä kotia siistinä. :(
AP, tee näin:
1) Siivoat vain omat jälkesi ja yleissiivouksen. Sitten jos mies valittaa, että on sotkuista, kysyt, että "mikä täällä on minun jäljiltäni?" Mies ei todennäköisesti pysty vastaamaan, koska tajuaa, että kaikki sotku on hänen jäljiltään.
2) Kirjoita joka päivä ylös joka ikinen (pienikin) kotityö mitä teet päivän aikana, ja siihen kulunut aika. Esim. pölyjen pyyhkiminen 5 min, imurointi 20 min, tiskaus 20 min, järjestely 10 min, pyykinpesu 10 min, viikkaus 15 min, jääkaapin pesu 10 min...
Jos mies valittaa, näytä hänelle listaa tekemistäsi asioista. Jos mies mollaa sinua vieraille, voit näyttää saman listan.
Itse en kyllä katsoisi hetkeäkään miestä joka ei kunnioita työpanostani työelämässä ja perheessä, ja varsinkaan sellaista joka mollaisi minua muille ihmisille. Hyvän liiton avainasia on puolison kunnioitus. Ei kunnioitusta --> ei rakkautta --> liitto hajoaa.