Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

"kasvettu erilleen"

Vierailija
05.08.2013 |

Siinäpä..mitä tehdä tuollaisessa tilanteessa?

Me ollaan alettu seurustelemaan 7 vuotta sitten ja silloin oltiin 19.

Nyt meillä on kaksi ihanaa lasta ja olemme naimisissa.. asumme myös vanhassa omakotitalossa.

Mitä tehdä kun minusta tuntuu ettei tässä ole enää mitään järkeä.. mieskin pitää minua itsestäänselvyytenä, pitänyt siitä asti kun menimme naimisiin. Hän jopa myönsi, että hän tosiaan ajattelee niin etten lähde ikinä pois vaikka hän kohtelisikin minua huonosti. pääasia mistä riitelemme on raha.. koska itse tienaan vähemmän kuin hän. ja tää asunto vie vaan kaiken rahan. olisko kaikki erillailla jos muuttaisikin johonkin kerrostaloon vuokralle ja rahaa jäisi enemmän että pystyis tehdä muutakin kuin syödä kynsiä...

Kenelläkään kokemuksia tälläisesta? ja miten olette tilanteesta selvinnyt? eronnut vai oletteko löytäneet jälleen toisenne?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten "kasvetaan erilleen"? Miten siihen tilanteeseen päädytään ja mitä se tarkoittaa?

Olen nyt ensimmäisessä parisuhteessa (5 vuotta) ja hurjan rakastunut. Tuo erilleen kasvaminen tuntuu niin kaukaiselta ja mahdottomalta tällä hetkellä. Vaikka ihan samallalailla meillekin voi niin käydä, aivan kuin monella muullakin. Koskaan ei voi tietää... Mutta ihmettelen vain, mistä tuo erilleen kasvaminen johtuu.

Vierailija
2/3 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

^Ihmiset kasvavat ja kehittyvät koko elämän ajan, joskus puolison kanssa kehitytään eri suuntiin ja huomataan ettei enää oikeastaan olekaan mitään yhteistä, paitsi mahdolliset lapset. Myös selvittämättömät riidat tekevät osansa, jos asioista ei voi puhua niin on helppo etääntyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
23.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viesti 2, täällä ainakin 7 vuoden parisuhteen jälkeen on kasvettu erilleen. Sillon nuorena kun alettiin seurustella, oli mielessä vaan se hetki eikä ajatellut että parisuhteeseen pitäisi panostaa vaan antoi kaiken mennä omalla painollaan. Nuorena aikaa vietettiin kaveriporukassa ja jossain vaiheessa alkoi miettiä osaako ja haluaako sen kumppanin kanssa olla kahdestaan. Tuntuu ettei mitään puhuttavaa ole. Tulevaisuuden suunnitelmia ei ole koska kumppani ei halua suunnitella mitään. Tähän kun lisätään se että molemmat on huonoja keskustelemaan ja ottamaan asioita puheeksi niin erilleen kasvaminen on ollut ihan odotettavissa. Jos jotain neuvoja voisi antaa 7 vuoden takaiselle itselle niiin puhu, puhu ja puhu.