Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liian monta muuttoa
03.12.2013 |
Olen miettinyt usein, että olenko joutunut muuttamaan liian usein elämäni aikana. Aloitan nyt ihan alusta. Tämä siis äitini kertoman mulaan, koska alkua en voi itse muistaa. Alan muistaa vasta noin nelivuotiaasta, mut yks muisto on jo kaksivuotiaasta, kun leikin veljen kanssa. Mutta siis ensin asuttiin omakotitalon vintillä. Ei ollu oma vaan vuokralla ja sinne siis synnyin. Veli synty samaan asuntoon. Sitten muutettiin isompaan asuntoon, Koivujärvelle kerrostaloon. Siinä oli neliöitä 74 noin. Äiti ei muistanut ihan tarkalleen noita neliöitä. Isä muutti pois samana syksynä, jonka johdosta muutettiin taas pienempään. Tällä kertaa n. 50 neliöiseen rivitaloon. Äiti kun löyti uuden miehen niin muutettiin taas isompaan taloon, tällä kertaa taas kerrostaloon. Neliöitä tässä oli 65. Veli oppu siinä asunnossa kävelemään. Tämän jälkeen on muutettu pari kertaa eri paikkakunnalle. Molemmat kerrostaloja ja neliöitä 60-70. Nyt muutin itekseen kotoa pois. Olenko mielestänne muuttanut liikaa?
Kommentit (5)
Montako muuttoa tuossa oli? Mä olen muuttanut lasten kanssa noin 8 kertaa. Eivät näytä kärsineen erityisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeks, mutta mä en jaksa edes lukea näin perinpohjaisia kertomuksia siitä, kuinka monesti ja minkälaisiin asuntoihin joku vieras ihminen on muuttanut, joten en voi ottaa kantaa. Eikö vois tiivistää: "Olen xx-vuotias ja muuttanut tähän ikään mennessä X kertaa. Onko se mielestänne liikaa?" Eikä mua kyllä edelleenkään kiinnostaisi...
Olen 22 v ja muuttanut 35~ kertaa. Hanki mittasuhteita ja lopeta vellominen, kun ei muuttaminen ole tarpeeksi hyvä lapsuuden traumaksi.
Mitä haittaa on siitä , jos muuttaa usein ?
Alue: Aihe vapaa
Ööh... Itse synnyin pikkukylässä liiketilan yläkerrassa olevassa asunnossa. Siitä koko perhe muutti yhdessä rivariin, toiseen kotiini. Kolmantena kotina oli isäni rakentama omakotitalo (jossa vanhempani asuvat edelleen). Neljäntenä muutin lähimpään kaupunkiin yksiöön, kun sainkin kolme kuukautta myöhemmin kuulla päässeeni opiskelemaan 80 kilometrin päähän. Näin muutin viidenteen kotiini, kaksioon, joka oli pakkorako, kun syksyllä kämppiä ei ollut oikein vapaana. Kuudes koti löytyi puolen vuoden päästä, yksiö lähempää koulua. Reilun vuoden päästä koulukaverin kämppis lopetti opiskelut ja muutin hänen tilalleen seitsemänteen kotiini. Koulu tuli valmiiksi ja muutin takaisin kaupunkiin, josta olin muuttanut opiskelemaan, kahdeksanteen kotiini, kaksioon, johon minulla ei ollutkaan varaa. Vaihdoin samassa taloyhtiössä olleeseen yksiöön, yhdeksänteen kotiini, kun sellainen vapautui. Vuotta myöhemmin halusin suunnata pk-seudulle töihin ja näin muutin kymmenenteen kotiini, yksiöön Helsinkiin. Rakastuin mieheen ja muutin hänen asutoonsa, yhdenteentoista kotiini. Se riemu ei kauaa kestänyt, joten etsin itselleni kahdennentoista kotini, yksiön Helsingistä. Siinä asuin, kunnes olin seurustellut aikani nykyisen mieheni kanssa ja muutimme yhteen, vuokralle kaksioon, kolmanteentoista kotiini. Aikamme etsittyämme löysimme neljännentoista kotini, myös kaksion, omistusasunnon eräästä Helsingin lähikunnasta. Täällä viihdyimme useamman vuoden, kunnes pakkasimme elämämme laatikkoon ja muutimme.. Nyt 32 vuotiaana meillä on 160m2 omakotitalo kotiseudullani, viidestoista kotini.
Vastauksena kysymykseesi: ei, mielestäni et ole muuttanut liian montaa kertaa. Ja mitä väliä muiden mielipiteillä tällaisesta asiasta ylipäätään on, jos et itse koe siitä kärsineesi?