Lue keskustelun säännöt.
Voiko pelkkä diagnoosi olla este vauvanhoidossa mukana olemiselle?
27.09.2012 |
Jotkut väittää, että Asperger-henkilö ei saa sitä tai tätä jonkun mielestä tehdä ja syynä siihen on as-diagnoosi, niin se ei ole yksiselitteistä. Asperger on niin yksilöllisesti ilmenevä, että siihen ei voi olla mitään yleistä suositusta eikä as-henkilöiden asioihin voi reagoida liukuhihnanomaisesti vaan yksilöstä on kaikki kiinni.
Minä itse tiedän, mitä osaan ja mitä en ja jos on epäselvää jollekin että osaanko vai enkö niin häneltä en hyväksy mitään kannanottoja mitään tekemistäni vastaan, ellei hän ensin itse kokeile antaa minun jotakin tehdä. Se, mitä osaan, selviää vain kokeilemalla ja olen kuulemma yli diagnoosikriteerieni rajojen kyennyt tekemään vaikka mitä jos olen saanut kokeilla. Ikinä en sano haluavani tehdä mitään, mitä en ole kokeillut.
Sanon sen takia noin varmasti kykeneväni hoitamaan vauvoja tai tekemään maatilan hommia, koska olen saanut kokeilla molempia useamman kerran ja vauvanhoitoa olen saanut vieläpä lastenhoidon ammattilaisen nähden tehdä ja hyvin on mennyt eikä ammattilainenkaan ole syytä löytänyt siihen että miksi en saa hoitaa vauvaa. Ja olen työharjoittelussakin saanut 7-10kk ikäisiä hoivata eikä ole ollut ongelmaa ja nuorin jota oon sylissä pitänyt, on ollut vastasyntynyt ja nuorin jota olen varsinaisesti hoitanut, on ollut 3kk eikä mitään ongelmaa ole ollut. Mutta jos en olisi aiemmin ollut vauvojen kanssa missään tekemisissä, niin silloin minun olisi helpompi uskoa niitä jotka sanovat, että diagnoosini vuoksi en saa hoitaa vauvoja.
Minua ei ole kieltänyt hoitamasta vauvoja kukaan, joka minut hyvin tuntee, mutta jotka tuntee huonommin niin ne saattavat joskus sanoa että as-henkilöt eivät voi hoitaa vauvoja. Ne asiat mihin itse en Aspergerin vuoksi kykene, ovat autolla ajaminen ja matemaattiset laskutoimitukset. En oppinut koskaan kunnolla matematiikkaa ja autolla en voisi kuvitellakaan ajavani. En osannut enkä uskaltanut nuorempana ajaa esim mikroautoillakaan. Kokemus siitä oli huono. Siksi katson, että en aja enkä edes opettele ajamaan autoa koska en sairaudestani johtuen siihen kykene. Ja jos opiskelen, niin opiskelen vain ammattikouluissa, koska sairaudestani johtuen en kykene yliopistoon enkä ammattikorkeakouluun.
En nyt yleistä, koska useammat aspergerit kykenee ajamaan autoilla tai käymään korkeakoulua. Mutta tämä on vain minun yksilöllinen sairaudestani johtuva rajoite, että en osaa enkä uskalla ajaa autolla. enkä osaa matematiikkaa yli peruslaskutoimitustason. Mutta vauvoja ja eläimiä kykenen hoitamaan ja maatilan hommia tekemään, mutta maatilanhommia tekisin mieluiten toisen henkilön kanssa yhdessä. Jos minulla olisi ollut selkeästi ongelmia vauvojen kanssa tai jos olisin niitä hoitaessa niihin hermostunut tai jos en olisi kyennyt hoitotoimia tekemään niille, niin itsekin kyllä sen tietäisin ja sanoisin että en kykene niitä hoitamaa enkä puhuisi niiden hoidosta täällä yhtään mitään.
Mutta kun kokemus ollut myönteistä, samoin siitä touhusta saamani palaute ja kun ihmiset sanoo, että osaan ja oma äitini sanoo että osaan ja myös terapeutti sanoo että osaan, niin kyllä sitä minä sitten osaan sen homman yhtä lailla kuin kuka vain. Ja tiedän myös, mitä pitää ottaa huomioon vauvaa hoitamaan mennessäni, ilman että kukaan siitä edes sanoo. tiedän sen että pienen vauvan niskaa pitää tukea ja varovainen on oltava ja tiedän myös sen, että käsihygieniasta on huolehdittava ja vauvan on oltava tuttu ennen kuin sitä menee hoitamaan ja olen hoitanut ennenkin. Jos ei olisi ollenkaan minulla tätä as-diagnoosia vaan joku muu diagnoosi niin kyllä silloin paremmin minuun luotetaan. En hyväksy keneltäkään enää sitä, että tullaan minulle sanomaan että kun sulla se diagnoosi niin et sitä tai tätä saa tehdä. Ei pidä tuijottaa diagnoosiin vaan ihmiseen ihmisenä. minulla on esim hahmottamisen ja oppimisen ongelmia mitkä ei sinällään liity aspergeriin ja ne estää minua tekemästä asioita joita yleensä aspergerit osaa, mutta toisaalta asperger on niin lievää, että teen paljon sellaista mistä sanotaan ettei aspergerit(ainakan kaikki) siihen pysty.
Kommentit (14)
Varsinkin vauvaa. Jotkut äidit eivät anna kenellekään hoitoon lastaan vauva aikana. Itse en antanut, koska vauvani ei osannut juoda pullosta.
Onko joku sanonut sinulle suoraan ettei anna sinun hoitaa vauvaansa, koska sinulla on asberger?
Myös ikä voi vaikuttaa asiaan ja se onko omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja on ollut aivan mahtava lasten kanssa! On hoitanut samoja lapsia ihan pienestä koululaiseksi asti! Tsemppiä!
Ja on ollut aivan mahtava lasten kanssa! On hoitanut samoja lapsia ihan pienestä koululaiseksi asti! Tsemppiä!
Onko sinulle joku yksi henkilö sanonut, että sinä et KOSKAAN voisi hoitaa KETÄÄN vauvaa? - Jos tämä on se mitä tarkoitat, niin minkä sille voi. Joku voi olla sitä mieltä. Ehkä hän on väärässä. Onhan muitakin mielipiteitä! Kaikista asioista ei voi tietää lopullista totuutta.
Vai onko joku kieltänyt sinua hoitamasta juuri omaa vauvaansa? - Jos tämä on tilanne, niin sillekään et voi mitään. Ehkä tuo äiti (tai isä) on ennakkoluuloinen. Tai ehkä hän ei vain pidä sinusta ja käyttää aspergeria tekosyynä. Ihmiset eivät aina itsekään tiedä miksi ovat jotain mieltä. Silloin ei mikään määrä perusteluja ja muiden mielipiteitä muuta asiaa. Koita kestää ja toivottavasti kohtaat muita vauvoja.
Jokainen saa päättää itse, kuka hänen vauvaansa saa hoitaa.
Tämä sinun ongelmasi ei ratkea sillä, että kirjoitat tälle palstalle monta samanlaista kirjoitusta.
Voit aina kysyä vauvan äidiltä, saatko hoitaa hänen vauvaansa. Jos hän vastaa ei, sinun täytyy vain hyväksyä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni veli, liki 50-v lapseton poikamies, joka puhui kaikille vähän töksähtelemällä ja töykeän oloisesti, tapasi sitten elämänsä naisen. Itseään nuoremman toki vaan ei mitään tyttöstä, lapsettoman lastentarhanopettajan, joka oli kait joskus alan töissäkin ollut vaan sairastui liharappeumatautiin ja istui pyörätuolissa.
Tiesi siis lapsista paljonkin, tykkäsi varmaankin myös, toisin kuin miehen veli, jota lapset vähän pelkäsikin ja jota yksinkertaisesti ei tenavat kiinnostaneet.
Mutta meille syntyi vauva, jota tämä pariskunta olisi niin kovin mielellään hoitanut. Miehen veli kyseli monta kertaa mieheltä, voisiko he ottaa joskus vauvan hoitoon, saisiko he vauvan hoitoon, jos on menoja, he mielellään ottavat sen vauvan hoitoon.
Mies väisteli kysymykset ja antoi vastauksia, että ei ole tarvetta nyt...
Me miehen kanssa olimme samoilla linjoilla; meidän vauva on oikea ihminen ja sillä ei ruveta kotileikkiä leikkimään.
Kysyin mieheltä, miten ihmeessä he hoiavat vaikkapa vauvan kakkapyllyn pesun? Toinen on pyörätuolissa, enkä voinut kuvitella miehen veljeä kannattelemassa vauvaa lavauaarin yllä pesemässä kakkoja peffasta...
Kuvittelimme tilannetta, että vauva olisi miehen veljen ahtaahkossa asunnossa, joka on aivan tolkuttoman pölyinen. Ja tätä naistystävää siellä ahtaudessa pyrätuolinsa kanssa, että missä kohti sille vauvalle on tilaa. Ja sitten menee miehen veli, kuten aina ennenkin, vauvan yläpuolelle, tuijottaa, huiskuttaa robottimaisen kömpelösti ja yhtäkkiä huutaa: TUI-TUI! Ja miten vauva sähvähtää, silmät laajenevet, niinkuin aina kun miehen veli tuon teki - ja sitten hän poistuisi paikalta, kunnes olisi vaipan vaihdon ja kakkapyllyn pesu...
Just joo.
Siinä kaksi lapsetonta, vanhapiika ja vanhapoika, mutta teoria on hyvin hallussa, ja sitten sitä voisi testata meidän vavalle, että miten toimii, miten menee, voisi pienen hetken leikkiä vauvaleikkiä, kotileikkiä. kivaa.
Ei, mitään muuta diagnooseja heillä ei ole paitsi naisystävällä se lihasrappeumatauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi asia on hänelle pakkomielle? Vai onko kyse siitä, että joku on väittänyt, ettei hänen itsensä pitäisi laittaa omia lapsia alulle, koska ei ehkä osaisi hoitaa niitä?
En voi käsittää, miksi jollakulla on niin iso hinku hoitaa vauvoja.
joku opettelee puhelinluettelon ulkoa, ap taas höpisee koko ajan vauvoista.
Miksi asia on hänelle pakkomielle? Vai onko kyse siitä, että joku on väittänyt, ettei hänen itsensä pitäisi laittaa omia lapsia alulle, koska ei ehkä osaisi hoitaa niitä?
En voi käsittää, miksi jollakulla on niin iso hinku hoitaa vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on asperger-diagnoosi ja minulla on kaksi omaa lasta. Ei kukaan ole niitä tullut poiskaan ottamaan diagnoosini takia, emmekä ole tarvinneet edes mitään erityisiä tukitoimia. Ei asperger muutenkaan vaikuta elämääni yhtään mitenkään käytännössä, paitsi ehkä niin että viihdyn erakkomaisemmin eläen kuin ihmiset keskimäärin.
kukaan ei ole suoraan minua kieltänyt olemasta mukana vauvanhoidossa. minulle vaan tuli sellainen mielikuva, että en saisi hoitaa. silloin kun olin paljon nuorempi kuin nyt ja koulussa vielä niin silloinkin jo, vaikka minua ei erityisemmin vauva-asiat edes kiinnostaneet juuri ollenkaan, vaan lähinnä eläimet ja politiikka kiinnosti, niin silloin sattui luokassa olemaan joku vierailija jolla oli pieni vauva ja opettaja katsoi kauhuissaan kun minun kanssa samassa huoneessa on pieni vauva, vaikka en koettanut mitenkään edes koskeakaan siihen enkä edes kiinnittänyt vauvaan huomiota eikä muutenkaan minua silloin kiinnostanut vauvat. olin jotain 20v silloin. Toinen kerta sattui sairaalalla ja siellä oli jollakin vauva ja sairaanhoitaja katsoi samalla tavoin kauhuissaan kun vauva oli samassa tilassa minun kanssa vaikka en kiinnittänyt lainkaan mitään huomiota koko vauvaan. Tästä sain kuvan että minun ei anneta hoitaa vaubaa. kukaan ei ole sitä sanonut suoraan. vai oliko tuossa kyse sitten siitä, että kauhuissaan oltiin koska vaikutin niin välinpitämättömältä pientä lasta kohtaan että kauhistettiin että onps siinä kylmä ihminen? koin oloni silloin lähinnä kiusaantuneeksi kun ne vauvat oli siellä enkä erityisemmin edes pitänyt niistä vauvoista.
Myös tämmöisiä on sattunut, että jos joskus on ollut jossakin vuoden vanha tai siitä vanhempi lapsi niin samat henkiöt on olleet mielissään kun hoivaan ja autan vuoden vanhaa ja jos en ole kiinnittänyt lapseen huomiota, minua on kehoitettu esim huomioimaan, ottamaan syliin, syöttämään jne. tätä ihmettelen kovasti että mistä moinen kauhu vauvan ollessa jo pelkästään läsnä, kun vuoden vanhaakin saan leikittää ja hoivata?
On ollut myös niin, että kaikki vauva-asiat on pidetty minulta salassa eikä ole mielellään vauvoja näytetty minulle mutta vuoden vanhan hoitamisessa tai leikki-ikäisen tai pienen koululaisen auttamisessa on kyllä rohkaistu olemaan mukana.
Ihan vaan tästä sain sen kuvan etten saisi hoitaa. mutta mitä luulette, miksi sitten saisin yksivuotiasta hoitaa vaikka siitä nuorempia en? myös kehitysvammaisia ja liikuntavammaisia ja vanhuksia olen saanut auttaa ja siitä on minua kehuttu. ja samat henkilöt jotka ei antas hoitaa vauvaa, antavat minun tehdä kaikkea mahdollista muuta, aina vuoden vanhan taaperon hoivaamisesta, koululaisen avustamisesta tai vanhuksen ja vammaisen ym auttamisesta lähtien?
onko tässä kyse siitä että vauva on niin hoitajansa armoilla ja on otettava monta asiaa huomioon ja itselläni hankalia ongelmia esim keskittymisessä ja oppimisessa että katsotaan että vauvan hoito on sellaisen hommaa joka on täysin aikuisen tasolla ja vakaa ja hoivaviettiä voi hyödyntää yli vuoden vanhan kanssa jos sitä on ja vuoden vanhan kanssa voi jo hyödyntää niitä taitoja mitä minulla on. siksi kysyn tätä netissä kun jostain syystä ihmiset joilta tätä koetin kysyä, ei suostuneet edes selittämään minulle tätä. kun minun logiikan mukaan jos ei saa hoitaa vauvaa niin ei mielellään vielä vuodenkaan vanhaa. mutta kuitenkin vuoden vanhoja, jopa niitäkin ketkä ei osaa vielä kävellä olen saanut hoitaa ja on annettu ilman mitään varausta hoitaa yli 7kk ikäisiä ja olin kerran yksinkin vahtimassa 7kk ikäistä vauvaa eikä sitä pelottavana pidetty jos 7kk ikäisestä oli kyse. mutta alle puolen vuoden ikäisestä jos olis kyse niin sillon kuulemma pelättäs mutta 7kk on kuulemma jo ok. mikä logiikka tässä on? en ymmärrä.
monet minun hoidossa mukana olleet eivät minulle mielellään halua puhuakaan pikkuvauvoista mutta 7kk-1v ikäisistä puhuvat minulle, näyttävät niiden kuviakin ja antavat minun moikata kadulla ja jopa sylissä pitää hetken aikaa. mutta aika tiukasti näköjään on rajan jotkut vetäneet 7kk, jotkut 1v ja jotkut yli 2v ikään saakka.
kuka osaa sanoa mistä moinen johtui jo silloin kun en ollut kiinnostunut vauvanhoidosta enkä reagoinut vauva-asioihin juuri lainkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvoilla ON OLLUT turvallinen olo minun kanssa ollessa. Jos ei olisi ollut ja jos vauvat olisi itkeneet kauhuissaan minun sylissäni ja minut nähdessään niin tottakai minä ihan ehdottomasti pidättäytyisin niitä hoitamasta. Mutta aina, olinpa yksin vauvan kanssa tai olipa joku toinen läsnä, niin vauvat on olleet minun kanssa ollessaan hyvin tyytyväisiä, ovat rauhoittuneet minun syliini ja nauttineet myös hoitohetkistä kun minä olen ollut hoitamassa ja hoitotoimet on sujuneet. Miksi siis minä en voisi muka hoitaa?
Useimmat jotka tuntee minut, sanoo, että minä voin hoitaa ja saan hoitaa. Tosin itse en uskalla hoitaa vastasyntynyttä jos vastasyntynyt ei ole minun oma. Mutta 2-3kk ikäisestä alkaen olen hoitanut, osaan hoitaa ja pystyn hoitamaan ja siihenkin suostun, että jonkun toisen, vauvalle tutun ihmisen ollessa läsnä. Erikoisia kommentteja jotkut kyllä on minulle kommentoineet. Ihan merkillisiä kommentteja. Minusta sellaiset kommentit olisivat ihan ok jos kyseiset henkilöt ensinnäkin tuntisivat minut hyvin ja toiseksi olisivat nähneet minut vauvan kanssa ja huomanneet siinä ongelmia ja jos olisi ihan todella ollut ongelmia minulla vauvan kanssa. Ei ole ollut ja kiellän ketään joka ei minua tunne, ottamasta kielteistä kantaa minuun hoitamassa vauvaa. Omaa vauvaansa ei tarvitse minulle antaa jos ei halua. Mutta koska minä itse tiedän pärjääväni, läheiset ja ystävät uskoo minun pärjäävän ja myös terapeutti, joka on eräs parhaimpia kansainvälisen tason Asperger-asiantuntijoita uskoo minun pärjäävän, niin tottahan toki minä pärjään ainakin toisen henkilön ollessa läsnä jos ei muuten!
Hyväksyisin nuo kommentit jos itsellänikin olisi ollut takana huono kokemus vauvasta tai jos en olisi aiemmin ollut vauvojen kanssa tekemisissä. ja jos kielteisen kannan ottaisi joku minut todella hyvin tunteva ja minua arjessa paljon nähnyt, läheinen ihminen. Tottakai noilla ehdoilla minä ilman muuta hyväksyisin kielteisenkin kannan. Mutta kun kielteisen kannan ottajat eivät minua ole tunteneet riittävän kauan eivätkä joka tilanteessa minua nähneet, niin heidän mielipiteellään ei ole vaikutusta siihen hoidanko minä vauvoja vai en.
onko sitten jotkut as-henkilöt sitten yksinkertaisesti vain niin vastenmielisiä jollakin selittämättömällä tavalla, että ei jotenkin voisi kuvitella heidän antaa edes auttaa hoitamisessa vaikka kuinka osaisi? vai johtuuko se siitä, että kyseinen as-henkilö ei ehkä ole riittävän läheinen henkilöille joiden vauvoja pyytää saada hoitaa?
Onko mahdollista myös joku selittämätön vastenmielisyys ajatuksessa että joku henkilö edes syöttämisessä tai pukemisessa auttaa tai sylissä pitää jne?
Ei diagnoosi sinällään vaan se, miten se yksilöllisesti jollakin ilmenee voi olla este. esim vaikeus nonverbaalisessa vuorovaikutuksessa. sitäkin on erilaista. ihminen jolla toimii ilmeet ja äänensävyt ym normaalisti, mutta ei yksin osaa niitä tulkita, voi ehkä hoitaa ohjatusti. mutta jos ymmärtää ilmeet ja eleet muttei osaa itse niitä tuottaa, niin sellainen ei voi hoitaa ohjatustikaan eikä kannata olla paikallakaan jos vauva on läsnä, vauva kun ei ymmärrä että oot asperger eikä sitä voi vauvalle selittää.
Toinen asia on kärsivällisyys. jos oot kärsivällinen ja sopeudut toiseen ihmiseen ja olet valmis tinkimään omasta mukavuudestasi sairaudestasi huolimatta niin silloin voit hoitaa vauvaa tai jos et hoitaa niin ainakin olla paikalla. mut jos et ymmärrä ihmisiä, et sopeudu ihmisiin, et edes murrosikäisiinkään vaan koet niidenkin kiusallaan olevan kypsymättömiä, niin eipä oo sinusta vauvanhoitajaksi.
Kolmas kysymys on että miten aistit toimii. jos oot yliherkkä hajuille ja äänelle niin ei vauvalla ole turvallinen olo jos hoitaja yökkää kakkapyllylle tai säikkyy vauvan parkumista.
Neljäs kysymys on motoriikka. jos olet kömpelö, liian hellä tai liian kovakourainen niin liian hölläkätisessä otteessa vauva voi pudota ja liian kovissa otteissa puristua hengiltä. ja jos olet hidas etkä nopeasti ehdi hoitaa vaan sohellat miten sattuu niin otteesi ei ole varmoja ja vauva huutaa..
Viides kysymys on lisäsairaudet aspergerin ohella. jos o fyysisiä sairauksia niin nostelu ja kanniskelu ja se että uuvut herkästi, etenkin jos olet syöpäpotilas, reumapotilas, verenpainepotilas jne heikentää mahdollisuuttasi hoitaa vauvaa. Jos lisäsairautena on mielenterveyshäiriö niin harhat ja epävakaisuus niin riski on että teet jotakin vauvalle, jos et tahallaan niin reagoit tavalla johon vauva reagoi säikähtämällä.
niin että tuossa on paljon esteitä vauvanhoidolle eikä kukaan anna tuollaisen hoitaa vauvaa, ellei vauva ole tuon ihmisen oma tai jonkun läheisen sukulaisen tai ystävän yms vauva.