Tokaluokka; eroja ja vauvoja?

Laiska kotiäiti jolla ei ole muuta tekemistä kuin juoruta ja kytätä muita????

Mikäs siinä on, jos kerran tiedetään? Ei kai noi asiat mitään salaisuuksia ole!



Mun serkku just päivitteli, että tyttönsä luokan 11 tytöstä 7 vanhemmat on eronneet. Ja kyse on keskiluokkaisesta asuinalueesta. Aivan mieletöntä. Mä en ymmärrä, mikä on ongelma. Ei kaikilla voi olla päihteitä ja väkivaltaa. Miksi ihmeessä hajoitetaan lasten perhe usein valitettavan turhista syistä? Olen tässä seurannut näiden lasten elämää (kuten mieheni lapsen) ja pystyykö vanhemmat erotessaan lainkaan eläytymään lapsen rooliin? Lapsiraasut kulkee kassin kanssa "kylässä" vanhemmalla. Parhaita on nämä, joiden oli pakko erota, koska "lapset kärsi siitä, kun olin onneton ja ahdistunut". Kannattaisi lopettaa se ahdistuminen turhasta ja asioiden miettiminen, niin elämä sujuisi hyvin. Aletaan nähdä ongelmia siellä, missä niitä ei ole.

Laiska kotiäiti jolla ei ole muuta tekemistä kuin juoruta ja kytätä muita????

...tosin kaikki eivät asu Helsingissä. Tai edes kaupungissa.

Itse kuulun siihen muuttajaryhmään. Vaihdettiin talo ja pikkupaikkakunnalla huomaa, että ihmiset kyselevät meidänKIN perheen kuulumisia hyvin varovasti.

ap.

vauvan saaneille perheille eikä edes eroperheille. Mietin vain ihan aidosti, että osuuko yleensäkin tokaluokkaan näitä isoja muutoksia, vai onko vain tämän koulun ja tämän vuoden ilmiö?



ap.

Elämä voi olla riittävän raskasta ilman niitäkin.



Tietysti jotkut eroavat täysin mitättömistä syistä, mutta itse vaikeassa liitossa taivaltavana en jaksa edes ajatella, että joku ääliö olisi vaatimassa vielä päihdeongelmaa, että saisimme "luvan" erota. Keskittykää ihmiset omiin asioihinne!

vauvan saaneille perheille eikä edes eroperheille. Mietin vain ihan aidosti, että osuuko yleensäkin tokaluokkaan näitä isoja muutoksia, vai onko vain tämän koulun ja tämän vuoden ilmiö?

ap.

Eiköhän se kuulu lapsiperheiden elämään yleensäkin, että tulee lisää lapsia tai erotaan.

meidän ainokaisen ikätovereissa. Ja sit taas noita vauvoja ei tietenkään oo meillä nähty, muissa perheissä kyllä.



Oho, meidän lapsi on luokkansa ainut ainokainen.



ap.

vauvojen syntymät on kivoja :) mutta noita eroja tosiaan tulee nykyään niiin monelle. Ja ketkäs muut niistä sitten kärsii kun ne lapset. tuttavapiirissä esim viimeisin eroperhe niin johan on saanut kuukausi eron jälkeen molemmat vanhemmat uuden elämän...uudet kumppanit ja hehkutetaan miten nyt on kiva vihdoinkin keskittyä muuhunkin kuin lapsiin. Kyllä se minusta vaan olis tuoreen eron jälkeen vanhempien tehtävä keskittyä juurikin lasten hyvinvointiin. Tukea lapsiaan, että selviäisivät erosta.. eikä siinä ainakaan tue se, että kun toinen vanhemmista on just muuttanut pois kodista niin johan esitellään uudet isä ja äitipuolet lähes samantien.



voi lapsiparat...

vanhemmat on nyt eronneet. Meidän lapsi on puhunut näistä eroista paljon, koska se on uusi asia hänelle, että perhe voi hajota ja selvästikin pelkää, että meillekin voisi käydä niin. Toisekseen osa näistä luokkakavereista on itkenyt koulussa sitä eroa ja meidän lapsi on pohtinut, miltä heistä tuntuu.



Ehkä ihmiset eroavat siinä vaiheessa, kun lapset ovat vähän isompia ja koulussa, kun ensin on jotenkin sinnitelty pikkulapsiaika läpi ja ongelmat ovat vuosien mittaan päässeet kasautumaan ja kärjistymään.

tosin sellainen ihme luokka on esikoisella, että siinä ei ole yhtäkään eroperhettä.

En välttämättä pidä AP:n aloituksesta. Hiukan tulee joku oman itsen koroittaminen, ja toisaalta juoruamisinto mieleen. Mutta nuorisotyöntekijänä on kyllä todettava, että eroperheiden lapsille se ERO on aivan järisyttävän iso asia. Sitä pidetään eman nuoren elämän isoimpana mullistuksena. Jos siis pyydän teinejä kertomaan elämän tärkeistä käännekohdista, kylmää sydäntäni miten säännönmukaisesti vanhempien ero mainitaan elämän suurimmaksi muutokseksi. Se korostuu tärkeämmäksi jopa oman syntymän tai sisarusten syntymän tai koulun aloittamisen kustannuksella. Eli miettikää nyt rakkaat äidit ja isät. Onko elämässänne kyse vain teistä??