Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

KETIPINOR unilääkkeenä? Kokemuksia?

Vierailija
05.11.2012 |

Onko kellään tuota lääkettä nukahtamiseen? Mulla on aina ollut nukahtamisongelmia enkä oikein tiedä mikä lääke ois hyvä.

Se ei saa olla kouluttava ja sitä pitäisi voida käyttää niin kauan kun haluaa.

t. uneton espoossa

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä Ketipinor masennuslääkkeen ohella iltaisin unta tukemassa. Ongelmana minulla ei ollut nukahtaminen vaan unessa pysyminen aamuun saakka. Toimii tosi hyvin, kunhan löytää oikean annoksen; liian suurella annoksella ei meinaa pysyä aamupäivälläkään hereillä. Minulla toimii 25 mg. Parasta tässä lääkkessä on, ettei siihen kehity riippuvuutta ja sen voi ottaa myös vain tarvittaessa jatkuvan käytön lisäksi. Olen käyttänyt vuoden ja jatkan edelleen, koska ei ole mitään paineita lopettamiseen.

Vierailija
2/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

25mg on ihan riittävä.

Nukun oikein hyvin, eikä ole liian tokkurainen olo aamulla.

En vaan voi käyttää jatkuvasti, koska teho heikkenee minulla jatkuvassa käytössä, enkä halua annostusta lisätä...

Mutta silloin tällöin nappaan sen yhden illalla ja nukun hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
05.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

...ja se sopikin ja nukuin hyvin 50mg annoksella.. Mutta sitten sain viikon käytön jälkeen hirveet sivuoireet, en pystynyt nielaista ja tuntu että tukehdun;( sen jälkeen meni roskiin ne lääkkeet.



Ahdistuin kun nukuin niillä hyvin mutta sitte en uskaltanutkaan syödä niitä.



Olen kokeillu unilääkkeitäkin mutten niitä nyt halunnut. Skeptisesti rupesin kokeilee lääkärin määräämää melatoniini 5mg ja niillä kyllä nukahdan, tosin 2,5mg riittää kans.

Vierailija
4/12 |
06.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
5/12 |
06.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällä kombolla hyvät unet jo 8 vuotta. En ole kokenut mitään haittoja vaikka tuo riva onkin pelätty bentso.

Vierailija
6/12 |
06.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla tuo melatoniini ei oikein auta, voi olla että on vaan liian mieto. Minulla on myös Mirtazapinia, joka on todella tehokasta, mutta tekee olon tokkuraiseksi seuraavanakin päivänä vaikka ottaisi vain puolikkaan. Ketipinor 25 mg ei vaikuttanut niin voimakkaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
06.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annosta ei tarttenu korottaa ja nukuin kuin tukki.

Vierailija
8/12 |
29.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neuroleptit tuhoaa aivojen unireseptorit?

Suomessa on paljon neuroleptien off-label - käyttöä, vaikka ne ovat todellisuudessa skitsofrenian ja muiden vakavien mielisairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joissa on vakavia sivuvaikutuksia. Erityisesti olen ihmetellyt, että neurolepteja käytetään jopa unettomuuden hoitoon, kuten Ketipinoria, vaikka tämän lääkkeen sanotaan pitkässä käytössä vaurioittavan aivojen unesta vastaavia osia ja jopa mahdollisesti tuhoavan aivojen unirereptorit. 

 

Ketiapiinin pitkäaikaiskäyttö voi vahingoittaa pysyvästi aivojen nukahtamisesta vastaavia osia. 

 

Kaikkien antipsykoottisten lääkkeiden tavoin pitkäaikainen käyttö voi helposti aiheuttaa pysyviä aivovaurioita. Tästä syystä ketiapiinin tapaisten antipsykoottisia aineiden käyttö tulisi rajoittaa ainoastaan vakavien mielenterveyden ongelmien hoitoon. 

 

Totuus lääkkeistä, lääketehtaista, lääkäreistä ja hoidosta!

http://masennuslaakkeista.nettisivu.org/laakkeiden-vaikutukset/

 

Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2010 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

 

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

 

 – Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori  Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

 

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

 

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

 

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten  psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

 

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa,  ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

 

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt.  Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

 

Professori Jari Tiihosen mukaan  luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

 

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

 

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista.

http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla

 

Onko masennuksessa kyse siitä mitä sinä syöt vai siitä mikä syö sinua? Jos päästä "viiraa", niin se on lääkkeen puutetta. Näin kaikille lääkäreille sekä potilaalle opetetaan ja annetaan ymmärtää.

 

"Ruokavalio on parhaimmillaan lääkettä ja pahimmillaan sairauksille altistava. Ne, joilla on rohkeus kohdata itsensä, pääsevät hyvin eteenpäin. On myös niitä, jotka mieluummin vain kärsivät kuin tekevät paranemisen edellyttämiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä muutoksia. Ihmisessä on itsessään paljon sekä parantavia että tuhoavia voimia. Tietyt mielenterveyssairaudet voivat johtua häiriintyneestä aivokemiasta lapsuuden kaltoin kohtelun tai muun sellaisen sijaan. Mielenterveysongelmia pitää hoitaa biokemiallisen ja fysiologisen tietämyksen avulla, ilman lääkkeitä. Nykyisin tiedetään, että ravintotekijöillä on keskeinen rooli mielensairauksien ehkäisyssä ja hoidossa."

Lääkäri ja biokemian Tohtori Abram Hoffer

Psykiatri Humphry Osmond

 

Bisnes se on kuin kannattaa ja erityisesti juuri lääkebisnes. Käyttäkööt lääketehtaat mitä tahansa lipevää sanahelinää. Totuus on, että niiden valmistamien lääkkeiden tavoiteltu vaikutus on tuottaa lääkeyhtiölle liikevoittoa ja sitähän ne tahkoavat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän, vaikka kansa ei tervehdy mitenkään. Haittavaikutukset eivät haittaa. 

 

Koululääketieteellä on paikkansa, mutta niin kauan kun ravitsemuksen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tunnusteta, ovat koululääketieteen lääkärit melko kyvyttömiä auttamaan ihmisiä lukuisissa eri sairauksissa ja siten tuleekin hoidetuksi vain oireita, eikä potilas parane.

 

Masennuksen omatoiminen hoito:

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

 

Nuorisorikollisten väkivalta väheni lisäravinteilla!

 

British Journal of Psychiatry-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nuorisovankien väkivallanteot vähenivät huomattavasti, kun heille annettiin päivittäin ruoan lisänä vitamiineja, hivenaineita ja välttämättömiä rasvahappoja. Tutkimukseen osallistui 231 nuorisovankia, iältään 18-21 -vuotiaita., jotka kärsivät keksimäärin 4 vuoden rangaistusta. Puolet heistä sai ruoan lisänä 13 vitamiinia ja 13 hivenainetta sekä EPA, DHA JA GLA rasvahappoja ja puolet vastaavia lumevalmisteita. Ruokavaliota ei muutettu millään lailla.

 

Tulokset hämmästyttivät niin tutkijoita kuin vankilaviranomaisiakin. Lisäravinneryhmässä väkivallanteot vähenivät lähes 40%. Millään muulla keinolla ei ole saatu vastaavaa muutosta nuorten vankien käytöksessä. Tämä tutkimus viittaa siihen, että lisäravinnehoito vaikuttaa suotuisasti joko suoraan välittäjäaineisiin tai niitä tuottavaan entsyymiin tai sen toimintaa säätelevään geeniin. Ravitsemushoito voi siis ehkäistä tai jopa parantaa näinkin vaikeita ongelmia, jotka johtuvat aivojen neurokemian epätasapainosta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
29.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla toimii Ketipinot 25mg hyvin aina kaksi iltaa peräkkäin, kolmantena ei toimiikaan mutta jos otan 50mg en tahdo pysyä hereillä seuraavana päivänäkään, joten pidemmän huonosti nukutun jakson jälkeen otan Ketipinoria kahtena iltana ja sitten pitää taas odottaa että toimisi seuraavalla kerralla.... 

Vierailija
10/12 |
29.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu toleranssi nousee nopeasti ja aamusta eka 2 h menee tokkurassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
29.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei toimi, epäluotettava. Joskus jopa virkistävä vaikutus, toisinaan seuraavana päivänäkään ei ole hereillä.

Vierailija
12/12 |
29.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla toimii 25 mg ihan ok, mut noin tunti lääkkeen ottamisen jälkeen tulee aina nälkä. Aluksi puputin puoli pakettia näkkileipää yms kaikenlaista eli sain ahmimishäiriöitä, mutta nyt on vähän lieventynyt toi ikävä sivuvaikutus. Ei väsytä päivällä, siis ainakaan mua. Mut toi ruokahimotus on ärsyttävää siinä mielessä, että pesen aina hampaat ennen lääkkeen ottoa, ja sitten kuitenkin syön sen jälkeen. Ei ole hampaille hyväksi. Pari kiloa on tullut, mut nukkuminen on nyt helppoa. En edes heräile yöllä. Paitsi jos on hirmu työstressi päällä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kahdeksan