kumpa tulis joku syöpä vaikka
ei jaksa enää ja jos itsarin tekee menee lapsen elämä pilalle
Kommentit (12)
et tää menee näin vaikeeks. kai mulle on tulossa joku jakomielitauti tai muuta, oon ihan maassa jokapäivä enkä saa mistää lohtua ku hetkeks. oon aina yksin ja saan muitten seurassa viimeistää ruokapöydässä jonku paniikin, en jaksa enää olla yksin. en oo nauttinu elämästä aikoihin.
ja oon tehnyt päätöksen että vakavan sairauden tullen kieltäytyisin hoidosta.
En vaan jaksa enää. Ei ole elämässä mitään sisältöä, paitsi työ jota vihaan. Ei ketään läheisiä ihmisiä, ei lasta, vain tylsä yksinolo jota katkoo työpaikkakiusatuksi työpaikalle meneminen arkisin.
Turha synkentää synkkää.
Mutta: samassa veneessä ollaan. Itsaria en tee, koska sitä helvettiä en tahdo lasteni käyvän läpi.
Jos pystyisin vain olla olematta. Haihtuisin kaikkien mielestä pois.
Samalla nakertaa ajatus: mitä iloa minusta on tällaisena? Ja paljonkohan haittaa minusta mahtaa olla?
Olen aktiivisessa hoitosuhteessa, kai sitä taas mennään valoisampaa paikkaa kohti... (älkää ottako viimeistä kirjaimellisesti)
etten osaa elää niinkuin ne jotka osaa olla onnellisia. vaikka tiedän mikä vaivaa ehkä mut ei se auta koska inhoon itteeni, se ei auta et koitan arkastaa itteeni koska oon yksin aina ja se unohtuu. pelkään toisten seuraa
ja oon tehnyt päätöksen että vakavan sairauden tullen kieltäytyisin hoidosta.
En vaan jaksa enää. Ei ole elämässä mitään sisältöä, paitsi työ jota vihaan. Ei ketään läheisiä ihmisiä, ei lasta, vain tylsä yksinolo jota katkoo työpaikkakiusatuksi työpaikalle meneminen arkisin.
snuna jäisin työttömäksi jos asia noin että työ pilaa elämän. itse pelkään syöpää.
ja oon tehnyt päätöksen että vakavan sairauden tullen kieltäytyisin hoidosta.
En vaan jaksa enää. Ei ole elämässä mitään sisältöä, paitsi työ jota vihaan. Ei ketään läheisiä ihmisiä, ei lasta, vain tylsä yksinolo jota katkoo työpaikkakiusatuksi työpaikalle meneminen arkisin.
Mikset vaihda työpaikkaa?
Jätin aikoinaan akateemiset opinnot kesken ja ilman tutkintoa en pääse mihinkään alan työpaikkaan. Nykyiseen työpaikkaan pääsin aikoinani niillä puheilla että teen työn ohessa tutkinnon loppuun, ja olen ollut täällä jo 12 vuotta. Palkkani ja työnkuvani on täysin valmistunutta vastaava, joten ei sitä oikein viitsi johonkin siivousduuniin lähteä vaikka täällä vittumaista onkin...
onhan sulla koekmustakin et varmasti saisit muulata töitä.
syöpään mahdollisimman pian ja kivuliaasti
Olen jäämässä työttömäksi hyvin pian.
Voitte nyt kadehtia onnellista asemaani.
ja oon tehnyt päätöksen että vakavan sairauden tullen kieltäytyisin hoidosta.
En vaan jaksa enää. Ei ole elämässä mitään sisältöä, paitsi työ jota vihaan. Ei ketään läheisiä ihmisiä, ei lasta, vain tylsä yksinolo jota katkoo työpaikkakiusatuksi työpaikalle meneminen arkisin.