Lue keskustelun säännöt.
Vauva huutaa, en jaksa enää...
14.11.2012 |
Niinkin paljon kuin tyttövauvaani (8vkoa) rakastan, voimien loppuminen ja tilanteen toivottomuus vievät voiton...
Vauva itkee aina kun on hereillä, paitsi imetettäessä ja sitä pitäisikin sitten tehdä kokoajan. Ja tarkoitan KOKO AJAN. Nukahtamaan ei suostu ilman tissiä , joten kun nukkuu, olen silloinkin kiinni vauvassa, koska siirto omaan sänkyyn herättää heti. Tästä syystä vauva nukkuu yöt meidän sängyssä, koska omaansa ei millään jää. Meillä ei tunneta sellaista termiä kuin vauvan laittaminen nukkumaan. Nukahtaa siis tissille tai liikkeeseen, kärryteltäessä, jolloin en saa mitään käytännön juttuja tehtyä; kotitöitä tai muita asioiden hoitamisia. Silloinkin torkkuu vain pieniä määriä.
Lääkärin mukaan ei ole koliikkia, ei korvatulehdusta, muutenkin terve. Kuulema vaan ilmavaivoja. Piereskelee ja puklaileekin tosi paljon.
Vyöhyketerapistin mukaan vauva huutaa pää- ja hartiakipua ja siitä syystä myös syö kipuunsa. Siis itseään lohduttaa. Kuulemma myös pallea on aivan kivikova. Sitä pitäisi saada rentoutettua että virtaus alas olisi parempi kuin ylös, kuten kuulemma nyt vauvalla on. Pulauttelee siksi kuulema paljon. Nyt pelkään että itkeskelee närästystäkin.
On kyse sitten ilmavaivoista, koliikista, pääkivusta, närästyksestä, niin tuntuu etten jaksa enää. Vauva oli todella toivottu ja rakastan sitä enemmän kuin mitään mutta ihan itkettää kun päässä pyörii ajatukset "entisestä elämästä". Kuinka kaikki oli paremmin silloin. Tämä lapsi on pilannut mun elämän. Vauvan isä on ihana, maailman paras isä ja kannustaa mua omiin menemisiin ja harrastuksiin että saan muuta ajateltavaa mutta jostain syystä en halua häntä "vaivata" tällä huutavalla nyytillä. Yritän itse selvitä ja kökötänkin tytön kanssa kaikki hetket. Oma elämä on kadonnut. Tai tätä se nyt on. Mun elämä.
En voi uskoa että tämäloppuu joskus, vaikka niin kaikki yrittävät lohdutella. Voiko tämä oikeasti mennä joskus ohi?
Kaikki on niin vaikeeta ja kuin kuorrutteeksi kakun päälle oman äitini ja muiden old school mamojen 30 vuotta vanhat ohjeet ärsyttävät. "Kyllä lapsi pitää omaan sänkyyn nukuttaa..." "Syötä neljän tunnin välein..." SIITÄ VAAN TERVETULOA HOITAMAAN MEIDÄN LASTA JOS PAREMMIN OSAATTE!
Välillä toivon että tän voisi palauttaa johonkin... Sitten itken kun olen ajatellut niin. Apua.
Kommentit (15)
Hanki itsellesi apua. Ok, vauvasi on haastava mutta tekstistäsi paistaa läpi synnytyksenjälkeinen masennus. Jos et hoida itseäsi et voi auttaa vauvaasikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kuopus koliikkivauva ja se huutaminen oli tosi raskasta. Mun silmiin tarttui tuo, että vauva on tyytyväinen vain rinnalla. Olisko mahdollista, ettei saa tarpeeksi maitoa? Sinuna kokeilisin antaa lisämaitoa, jotta näet, loppuuko itkuisuus kun saa enemmään ruokaa. Meillä on ollut myös suurena apuna kantoliina, jossa vauva viihtyy aika ajoin vieläkin, yli vuosikkaana. Vauvan vatsaa voi myös vaipanvaihdon yhteudessä kevyesti hieroa, auttaa ilmavaivoihin. Muuta neuvoa en osaa sulle antaa, kuin pitkää pinnaa ja jaksamista!
Meillä oli esikoislapsi samanlainen ja se jatkui enemmän tai vähemmän liki yksivuotiaaseen asti. Kun alkoi seistä enemmän ja kävellä, vatsavaivat loppuivat. Pulautteli todella paljon, jopa tunnin jälkeen ruokailusta, myös kiinteiden aloittamisen jälkeen. Ei allergiaa, ei mitään. Kasvoi hyvin.
Ei paljon lohduta mutta usko tai älä, teimme jopa toisen lapsen aika perään. Nyt molemmat ovat jo isoja koululaisia ja kaikki on hyvin :) Mutta edelleen muistan sen väsymyksen, huolen, huonommuuden tunteen ja epätoivon. Miehenikin oli aivan haamu ja piti jaksaa vielä töissäkin.
Asutko pk-seudulla? Jos asut, voisin tulla hoitamaan tyttöäsi vaikka niin, että kävelisin parin tunnin lenkkejä ja saisit tehtyä niitä kotihommia :) Itsekin kävelin päivät pitkät tai kantelin vauvaa hartiat jumissa. Oikeasti haluaisin auttaa, sillä minuakin autettiin ja vain sen vuoksi selvisin jotenkin järjissäni.
Meidän tytöllä huutaminen johtui siitä, vaikka neuvolassa ja yksityisellä lastenlääkärillä vakuuteltiin ettei siitä ole kyse. Vasta vauvan ollessa 8kk päästiin julkiselle testeihin ja kun vauva sai sopivan maidon, huutaminen loppui...
mitä silloin annetaan? soijaa?
Tossa joku ehti mainitsemaan mahdollisen maitoallergian, se ei tullut mieleenkään, mutta kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Vauva hakee rinnasta lohtua jos johonkin sattuu, ja mitä enemmän vauva imee maitoa, sitä kipeäämmäksi olo tulee. Jos siis on allergiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei tuo olisi ruoan takaisinvirtausta/refluksia? Itselläni ei ole siitä kokemusta, mutta aika monesti olen kuullut että pulauttelu ja itkeminen sekä tiheä syöminen viittaisi siihen.
Voimia :)
kokeile sitä että jätät maitotuotteet omasta ruokavaliostasi kokonaan pois kun kerran imetät, jos auttaisi. Sitten vaadit päästä tutkimuksiin olisiko refluxitautia mistä johtuu pulauttelu ja vatsavaivat, tähän ongelmaan voit kokeilla nukuttaa pystymmässä asennossa esim sitterissä tai nostaa sängyn päätyä vähän jotta takaisinvirtaus olisi pienempää..
Tässä keinoja ensihätään, toivottavasti olisi apua ja oikeasti lähde ulos sieltä yksin vähäksi aikaa kun kerran mies on valmis hoitamaan lasta.. vaikka edes lähikauppaan tai pienelle kävelylle. se tekee ihmeitä !! Ja jos väsyt kokonaan puhu asiasta neuvolassa niin saat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
imetyksen välityksellä lehmänmaitoa ja huusi päivät pääksytysten. Rinnalla oli tyytyväinen ja imi ahneesti, muut ajat huusi. T: 2-vastaaja
Esikoisen kanssa oli tuollaista. Taitaa olla aika yleistä. Toisenkin kohdalla itse asiassa on aika samanlaista, mutta koska sen tiesi etukäteen, se ei tunnu yhtä raskaalta.
Se oli raskasta kun ei tiennyt tekeekö jotain väärin, että siksikö ei saa vauvaa rauhoittumaan. Mutta ei siihen tainnut todellisuudessa hirveästi voida vaikuttaa.
Asiat mistä voi olla apua:
- koita nukuttaa ulos vaunuihin, joskus viileä ilma auttaa nukkumaan paremmin ja vauvan joka ähkäisyä ei tarvitse itse stressata ennen kuin vauva oikeasti herää itkemään. Jos ei heti onnistu, koita aina välillä kuitenkin uudestaan. Omalla esikoisellani riippui ilmasta, että milloin nukutti ulkona. Viileällä ilmalla paremmin.
- kokeile cuplatonia ilmavaivoihin
- kokeile maitohappobakteereja mahavaivoihin, esim. gefilus -tippoja (sekä cuplatonia että maitohappobakteereja saa apteekista)
- anna ihmeessä miehen hoitaa lasta, mene itse siksi aikaa pois tai pyydä miestä lähtemään lapsen kanssa johonkin jos haluat vaikka nukkua kotona. Joka tapauksessa mene pois vauvan luota, niin ettet kuulostele jatkuvasti pärjääkö mies, pärjää se.
- älä kuvittele että tuneesi on jotenkin vääränlaisia. Mielestäni tuo on aika normaalia, kun on kauan odottanut jotain ja luulee että vaaleanpunainen maailma odottaa ja saakin aika rankkaa kyytiä, siinä tulee pettymyksen tunteita
- jos oikeasti alkaa masentaa, hae apua
- nuku niin paljon kuin voit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä lapsi on pilannut mun elämän. Vauvan isä on ihana, maailman paras isä ja kannustaa mua omiin menemisiin ja harrastuksiin että saan muuta ajateltavaa mutta jostain syystä en halua häntä "vaivata" tällä huutavalla nyytillä. Yritän itse selvitä ja kökötänkin tytön kanssa kaikki hetket. Oma elämä on kadonnut.
ITSE olet. JÄTÄ se vaavi ISIN hoitoon ja lähde pois kotoa. TAI laita ISI vauvan kanssa pihalle ja NUKU. Jos alat marttyyriksi, niin väsytät itsesi. VAUVA on yhtä paljon ISÄN kuin äidinkin.
Tottakai pitää jatkaa selvittelyä miksi vauva huutaa.
Oletko ajatellut, että vauva reagoi sun pahaan oloon ja huutaa sen vuoksi. OTA OMAA AIKAA. NUKU ja HARRASTA.
Etkö ole kokeillut Cuplatonta? Meillä se auttoi välittömästi. Ja jalkajumppa ja vatsahieronta, ja röyhtäytys (ainakin yritys). Ja kantoliina/-reppu? Meillä poitsu viihtyi Manducassa, nukahti siihen helposti vaikka en ikinä olisi uskonut!!
Tsemppiä, tiedän että tuo on rankkaa! Mutta sitten kun vauva vähän kasvaa niin alkaa varmasti helpottaa, yleensä siinä 3 kk kohdalla ja sitten vasta pääsee siihen ihanaan vauva-arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiuha imeminen on tavallaan hoitoa refluksiin. Jos kaikki syöty tulee kaaressa ulos, niin tietysti on nälkä vähän väliä.
Mun avuksi tuli sisko, joka kutsui mut "töysihoitoon" kun vauva oli 6 viikkoa. Olin jo ihan poikki, ja samoin mieskin, koska vauvan huudolta ei kukaan nukkunut. Olin sisareni luona yli viikon, eli kotitöistä ei tarvinnut huolehtia ja vauvan hoitoonkin sain pientä apua (sisko kanniskeli lasta välillä tai sisaren teinitytöt tai vei ulos vaunulenkille). Sen jälkeen olin jo selväpäinen ja jaksoi hoitaa koliikkivauvaa, ja mieskin oli levättyään taas suurena apuan.
Anna miehen hoitaa, elä stressaa kotitöistä ja koeta saada muutakin apua. Jatkuva väsymys vie voimat, ja onhan siinä oma hormontoimintain taas myllerryksessä. Ei tarvitse olla edes masentunut, mielestäni se väsymys on jo riittävän kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä lääkäriltä lisää infoa tosta palleajutusta ja niska/päänsärystä. Kyllä se vyöhyketerapeutti varmasti on asiansa osannut..Mitä jos sen vauvan esim. olkapää on vioittunut synnytyksessä ja sitä ei ole siinä huomattu vaan se painaa vauvaa jotenkin inhottavasti?
Mä muuten myös tutkisin ton refluksin. Ystäväni vauvalla sitä oli ja se loppui kun alkoi antamaan kiinteitä hieman aikaisemmin, sai lisäksi maidonsakeuttajaa ja lopetti vielä imetyksen.
Puhu myös omista tunteistasi neuvolassa, olet väsynyt ja se ei ole mikään häpeä!
Meidän tytöllä huutaminen johtui siitä, vaikka neuvolassa ja yksityisellä lastenlääkärillä vakuuteltiin ettei siitä ole kyse. Vasta vauvan ollessa 8kk päästiin julkiselle testeihin ja kun vauva sai sopivan maidon, huutaminen loppui...