Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen
10.12.2012 |
Tänään lehdessä, vihdoinkin; huoltajuusriitoja tutkinut psykologi kirjoittaa kuinka vaikeaa on lapsilla joilla on kaksi eri todellisuutta, eikä vanhemmat hoida mitenkään lasten asioita yhdessä, on tuskin puheväleissä. Täällähän koko ajan joku huutaa sen puolesta ettei exät ja nyxt kuulu enää sille äidille mitenkään, ettei exän kanssa saa olla tekemisissä ja uuden äitipuolen (ja joskus kai isäpuolen) pitää antaa rauhassa rakentaa elämänsä ja fantasiansa ilman mitään ällöjä lähiäitejä ja ex-vaimoja. Näitä lapsia seurannut psykologi sanoo että lapsille on haitallista ja vaikeaa että äidin ja isän kodit ovat eri yksiöitä, joilla ei ole välttämättä mitään yhteistä. Pohjaton on aikuisen (ja usein kai äitipuolen) itsekkyys ja julmuus tässä asiassa. Olen joskus kertonut siitä, kuinka me olemme edelleen paljon tekemisissä, koska se on lapsille niin tärkeää- puolisoina olemme eronneet jo aikoja sitten. Hirveä möly siitä että se on epänormaalia ja kunnolla pitää erota ja lässynlässyn. Tämä kirjoitus vain siksi että edes joku itsekäs p****pää tajuaisi mitä tekee lapsille; lasten vahempien kuuluu olla tekemisissä ja kotien välillä pitää olla tiedonkulku ja jonkinlainen yhteinen sävel, koska kyseessä on LAPSEN KOTI joka on jakautunut kahteen osoitteeseen. Menkää terapiaan jos ei onnistu, teillä ei ole mitään oikeutta pilata lasten lapsuutta ja kotia omien surkeiden itsetuntojenne tai ties minkä jälkeenjääneisyytenne vuoksi.
Kommentit (6)
itsekkäin exäsi kanssa ja eronnut. Uudet puolisot ovat epäitsekkäitä ja päästävät vieraat lapset kotiinsa ja elämäänsä, vaikka heistä ei ole kuin vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäviä ei tarvitse olla, mutta kunnioitus toista ihmistä kohtaan pitää olla. Erotilanne tuo yleensä järkevästäkin ihmisestä ne kummallisimmat piirteet esille. Kuitenkin kun homma on tasoittunut ja tapaamisasiat saatu pyörimään, pitäisi yhteistyötä löytyä. Tämä on vain valitettavasti todella harvinaista.
itsekkäin exäsi kanssa ja eronnut. Uudet puolisot ovat epäitsekkäitä ja päästävät vieraat lapset kotiinsa ja elämäänsä, vaikka heistä ei ole kuin vaivaa.
elämästä tiedä yhtään mitään. Joskus on vain huonoja vaihtoehtoja ja niistä paras on se ero. Lapsilla on tällä hetkellä moninverroin paremmat vanhemmat kuin ennen eroa. Taidat itse olla se äitipuoli:D Tällä palstalla on paljon ihmisiä jotka perustelevat kaikin tavoin oman elämänsä etusijalle ja heittäisivät ne lapset vaikka roskiin jos voisivat. Mut ehkä sä oletki ihana ja epäitsekäs taivaan lahja exälle ja nyxälle ja varsinkin lapsille..?
voivotellaan kun kerron että lapseni näkee omaa isäänsä harvemmin. Hänen isänsä asuu ulkomailla, ja rahaa meillä ei ole että käytäisiin siellä. Silti olen sitä mieltä että lapseni on onnellinen, kotona on rauhallista, ei riitoja niin kuin ennen eroa. Ei myöskään mitään viikko-viikko systeemiä. Koti on koti, eikä jaettu.
Jos yhteiskunta hyväksyisi termin "vieraannuttaminen" niin asiaan saisi edes joskus parannuksen.
Ennen sotia oli Suomessa sellainen laki joka määräsi lapset isälleen sillä lapset olivat aina isän omaisuutta. Tämä muutettiin niin että lapset ovatkin nyt käytännössä äidin omaisuutta.