Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ero ainoa vaihtoehto? Mies syyttää mua lapsemme kuolemasta

Vierailija
02.11.2012 |

Epäsuorasti tosin, mutta kuitenkin rivien välistä luettavissa aivan liian helposti, jotta voisi mennä oman vainoharhaisuuteni piikkiin.



meidän esikoinen kuoli kohtuun viime talvena rv 38,syy ei koskaan selvinnyt, mutta mieheltä olen saanut kuulla kuittaluja siitä, miten hän varoitti mua, ettei saa raskaana harrastaa liikuntaa entiseen malliin, miten en ajoissa tajunnut mennä sairaalaan kun vauvan liikkeet lakkasi jotta se ois ehkä vielä voitu pelastaa jne.



Tajuan että mies purkaa omaa suruaan ja pettymystään näin, mutta silti osani on välillä liian vaikea. Syyllistän itseäni jo muutenkin, ja mielestäni mies on mua kohtaan kohtuuton. Joka kuukausi nyt tilanne tuntunut vaan menevän pahempaan suuntaan, kun en ole onnistunut raskautumaan enää uudelleen, vaikka yritetty on :((

En kohta enää jaksa tätä stressiä ja hermopainetta!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja syytähän ei tiedetä, joten se voi olla myös miehessä.

Jos miehes on sun unelma, koittakaa selvittää asiaa, mutta muutoin heivaisin.

Vierailija
2/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitäpaitsi päästäiskö me edes perheneuvolaan, kun ei meillä ole lapsiakaan? :(

Omassa terapissa olen käynyt, terapeutti ymmärtää mua, mutta ei se riitä, kun arjessa miehen kans menee yhä vaikeammaksi tän tragedian vuoksi. Edellisen kerran tulin raskaaksi helposti kun raskautta päätettiin yrittää, lapsen kuoltuakin vielä meitä lohdutti juurikin se ajatus, että yritetään pian uudestaan. Vaan se vaan ei onnistu nyt, ei millään. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

luulin että teiltä on oikeesti kuollu lapsi, mut eihän se ollu edes syntynyt vielä.

Vierailija
4/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, niinpä! Voi kiesus, ap on menettänyt lapsensa! Oli se syntynyt tai ei! Voi helvetti kun joka ketjuun pitää ilmeisesti jotain poikkinaista vittuilua päästä sanomaan.



Ap:lle tsemppiä. Mä kehottaisin sanomaan miehelle että menee se myös terapiaan keskustelemaan ja sanot että olet harkinnut myös eroa ja että terapia vois auttaa teitä molempia tässä asiassa.3

Vierailija
5/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä perheneuvola auttaa myös pariskuntia jotka ovat eroamassa. Mieskin tarvitsee apua vaikka ei sitä tajuakaan

Vierailija
6/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

näitä tapauksia on n.100 vuodessa. Josku menee vaan loppuraskaudessa vikaan, ja lapsi menehtyy kohtuun. Eikä siinä voi äitiä ruveta syyttämään.

Toisaalta, jos mieheni pitäisi minua murhaajana, niin haluaisin todellakin selvittää asiat perheneuvolassa. Ja taatusti pääsisitte halutessanne.

Meille kävi noin ja meni yli vuosi ennenkuin tulin uudelleen raskaaksi.

Mieheni onneksi tuki minua, sillä syytin itseäni asiasta. Nyt tiedän, ettei mikään olisi voinut muuttaa asiaa. Yleensähän syy on siinä, että napanuora kiristyy lapsen liikkeiden takia jalan, käden tai kaulan ympärille ja verivirtaus loppuu. Näin vauva ei saa enää happea ja kuolee.

Mikäli näin käy, on ainoastaan 4 minuuttia aikaa pelastaa vauva hätäsektiolla. Ei siinä sairaalaan ehdi. Eikö miehellesi selvitetty näitä asioita?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei valitettavasti kuulosta siltä, että olisitte oikeasti lasta surreet juurikaan :(

Vierailija
8/8 |
02.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei valitettavasti kuulosta siltä, että olisitte oikeasti lasta surreet juurikaan :(

kun edellinen raskaus oli keskeytetty. Ja surtiinkin sitä vielä.