Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei pärjää oikein missään, turhauttavaa!
19.11.2012 |
Puhun nyt koulu- ja työelämästä. Aikoinaan hän on jättänyt koulut kesken ja alkanut painaa hommia joissa ei koulutusta tarvita. Sittemmin ne hommat alkoivat (yllättäen) maistua puulta, ja mies alkoi joitain vuosia sitten (nyt 29-vuotias) kouluttautua uudestaan.
Nyt on käyty läpi lukio, pari ammatillista linjaa ja aikuiskoulutus, eikä ole pärjännyt missään. Tekee toki töitä samalla, mutta kyllä mua nyt vaan suuresti ihmetyttää jos aikuinen mies ei pääse läpi esimerkiksi lukion historian tai ruotsin kursseista.
Mies ei vaikuta olevan mitenkään erityisen tyhmä normaalielämässä. Ei myönnä kokeneensa oppimisvaikeuksia aiemmin, mutta alan epäillä että nuorena koulutus tyssäsi juuri tähän samaan ongelmaan.
Miten asiassa tulisi edetä? Mitä ihmettä minä voin tehdä? Tällä hetkellä mies puurtaa taas lukion parissa, huonolla menestyksellä. Matikka on ainut aine joka sujuu melko hyvin. Haluaisin tukea ja kannustaa, mutta valitettavasti ilmaisen turhautumiseni usein myös ääneen kun mikään ei vaan suju vaikka yrittäisin auttaa läksyjen teossa ja kotiesseiden kirjoittamisessa :( Voin vain kuvitella miltä miehestä tuntuu. Kamalinta olisi jos kouluttautuminen jäisi taas tähän, ja mies joutuisi sitä loppuikänsä suremaan.
Ja mies siis kouluttautuu nimenomaan omasta halusta, ei minun painostamana.
Kommentit (4)
lukiotodistuksen eteen joutuu tekemään paljon töitä ja kaikki eivät saa hyviä numeroita. Arvosta miehen ponnisteluja ja ole ylpeä. Aina on niitä jotka saavat parempia numeroita helpommalla, mutta miehesi ansaitsee jokaisen pinnan mitä tekee.
Meillä on pojalla oppimisvaikeuksia ja seiskankin eteen tehdään töitä. Oma mieheni oli alisuoriutuja pitkään, lopulta yliopisto-opintojen loppusuoralla alkoi sujua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovuttaa kai itse sitten kun luovuttaa. Alanvaihdon kannalta ei ole mitään hyötyä pusertaa väkisin lukiota läpi. Huonoilla yo-papereilla ei mihinkään jatkokoulutuksiin saa etua.
Olisi ehkä parempi että lopettaisi sen lukion väkisin pakertamisen ja etsisi jonkun käytännön ammattiin koulutuksen jonka pääsisi helpommin läpi.
Mieheni kaverilla on keskivaikea lukihäiriö. Hän opiskeli AMKssa ja pyysi minulta aina välillä apua kielissä. Kun yhdessä katsottiin niitä juttuja, otin varovasti puheeksi, että onko hän tietoinen, että hänellä on sellaisia piirteitä, jotka voisi viitata lukihäiriöön ja ongelmat voisi johtua siitä.
Että kannattaisi kysyä oppilaitoksen henkilökunnalta apua.
Mies kertoi nyt puoli vuotta myöhemmin loukkaantuneensa. Mutta sitten yksi heidän opettajansa oli sanonut samaa. Hän meni oppilaitoksen psykologin tekemiin testeihin ja lukihäiriö todettiin. Tämän jälkeen hän on saanut apua ongelmiinsa, voinut suorittaa kursseja sovelletusti, jne. ja opiskelu sujuu paremmin.
Viime viikolla mies tuli kukkapuskan kanssa kiittämään, kun olin ottanut asian puheeksi.