oletko sellainen. että haluat puolisosi menestyvän

ajattelua vaan itsekseen

Mun mies on entinen kilpaurheilija, jolla on menestymisenvietti. Ei hän olisi onnellinen, jollei saisi pyrkiä menestykseen myös työelämässään. Tottakai tuen häntä ja toivon hänelle menestystä. Kyllähän yhteistä aikaa on sitten jonkin verran vähemmän.

toivo puolisolleen onnea ja menestystä enemmän kuin onnettomuutta ja epäonnistumia?

en halua enää miehen olevan niin paljoa kotona kuin tuo edellinen oli. Olimme liian tiiviistä yhdessä, oma elämä kaventui sen takia kokonaan. Eli siksi tällä kertaa minulle sopisi vaikka yrittäjä, jota näkyy kotona just niin paljon, ettei kyllästy. Tai menestyjä, joka rakastaa työtään niin, ettei kaada kaikkia odotuksiaan minun niskaani.

Haluaisin että hän olisi onnellinen, mitä se sitten vaatiikaan.

mulle menestys on jotain muuta kuin rahaa. Mä näen että puolisoni on menestynyt silloin kun hän voi hyvin kotona, työssä ja parisuhteessa. Kun ihmissuhteet ovat kunnossa.





Me arvostamme enemmän yhteistä aikaa kun rahaa. Kumpikaan ei ole halukas tekemään ylitöitä ansaitakseen enemmän tai rakentamaan uraa jos se tarkoittaa vähemmän perheaikaa.

Vaikka se olisi pois yhteisestä ajasta, koska puolisoni haluaa menestyä. Kyse ei ole siitä, että minä rakastaisin rahaa ja mentystä, vaan siitä, että en voi uskoa puolisoni voivan rakastaa sellaista, joka haluaa rajoittaa häntä. En itsekään rakastaisi moista "kumppania".

osana uudelleenjärjestelyjä. Siitä alkoi pitkä tie, joka ei ole ollut helppo hänelle.



Ja jos voisi valita menestyksen ja ei-menestyksen väkillä valitsisin ekan.



En rahan tai aseman vuoksi vaan siksi, että hän olisi itse tyytyväinen ja kokisi elävänsä täysillä, ei tarvitsisi olla katkera ja turhautunut ja pettynyt kaikkeen.



Miehelle koti ja lapset ovat olleet todella tärkeitä aina. Minusta hänellä on arvot kohdillaan ja jalat maassa.