Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaaminen, missä menee raja? ov
01.11.2012 |
Meillä on tytttö, 12v. Tyttö on äärettömän ihana, kiltti ja menestyy hyvin koulussa. Murrosikä on alkanut, ja tyttö hakee omaa tyyliään, joka taitaa poiketa valtavirrasta paljonkin; farkut, bändipaidat ja hupparit (mustaa tietysti) ovat tytön tavaramerkki. Tyyli on siis aika "hevimäinen", mutta toki kuitenkin siisti ja hyvän maun rajoissa, siitä me vanhempina vielä pidämme huolta.
Tytön luokalla on eräs toinen tyttö, joka on ottanut tyttömme "hampaisiinsa". Kiusaaminen ei ole kovinkaan näkyvää, vain kahden kaverinsa kanssa supattelua ja juorujen levittämistä. Katsovat tyttöäni nenänvarttaan pitkin, silmiin eivät koskaan ja nimittelevät tyttöä selän takana. Nämä nimittelyt ja "juorut" kantautuvat tytön korviin sitten tytön kavereiden ja luokan poikien kautta.
Alkuun tämä kaikki oli tytölle tosi raskasta, itkien saattoi tulla kotiin ja opettajan kanssa oltiin yhteydessä kerran jos toisenkin; opettaja puuttui kiusaamiseen aina puhuttelulla ja ottamalla yhteyttä kiusaajatytön vanhempiiin.
Asiat helpottuivatkin aina vähäksi aikaa, kunnes vähän aikaa sitten tyttömme kertoi, että nämä pari tyttöä on aloittaneet sen taas. Kutsuvat häntä kuulemma friikiksi ja levittävät tätä friikkiajatusta myös muualle luokkaan ja rinnakkaisluokille.
Tämän kerran vaan erilaiseksi tekee se, että tyttömme ei tunnu välittävän seläntakana puhumisesta ja haukkumisesta. Sanoo, että tietää itsekin, ettei näytä samalta kuin muut, eikä myöskään halua näyttää samalta. Sanoo, että puhukoot mitä puhuvat, ihan sama.
Kertoo kuitenkin aina, mitä itsestään on kuullut, joten mietin, eikö tyttö tosiaan välitä, vai esittääkö vain kovempaa kuin onkaan.
Tytöllä on koulussa ja luokallakin kavereita, eli yksin ei jää koskaan, eikä siis ole mitenkään hyljeksitty muuten kuin tämän yhden tai kahden tytön puolelta.
Puuttuisitko sinä tilanteessani tähän vielä kerran, vai katsoisitko miten asiat kehittyvät eteenpäin? Oma tyttöni tuntuu siis olevan aika sinut nyt tämän asian kanssa. Hänellä on itsevarmuutta ja vahvuutta. Kotiasiat ovat loistavasti, meidän välimme äärettömän lämpimät ja suorat ja ajattelen, että tyttö saa voimaa myös siitä.
Oma sydämeni särkyy, kun ajattelen mitä tyttö koulussa näiden kiusaajien kautta joutuu kestämään ja kuulemaan vaikka tiedän, että tämä kiusaaminen ei todellakaan ole pahimmasta päästä.
Anteeksi sekava vuodatus. Mutta pointti siis: puuttuisitko?
Kommentit (2)
Vaan keskittyisin kannustamaan tyttöä olemaan oma itsensä ja kehumaan häntä siitä, että suhtautuu asiaan noin kypsästi.
Kiusaajia on maailmassa aina, ja paras tapa suhtautua asiaan on olla kiusaantumatta. On hienoa, että tyttösi on oppinut/oppimassa tämän asenteen jo noin nuorena. Se ei nimittäin ole helppoa ja suuri osa ihmisistä ei koskaan pääse itsensä kanssa tuolle tasolle. Joten tytölläsi on asiat todella hyvin!
Jos tyttö alkaa oireilla, käy niitä tilanteita läpi hänen kanssaan ja miettikää yhdessä, miten erilaisiin kaavamaisesti toistuviin juttuihin voi reagoida. Itseäni kiusattiin koko ala- ja yläasteen läpi, mutta se ei haitannut minua ja suhtauduin kiusaajiin ystävällisesti ja avoimesti. Uskon, että juuri siksi kiusaaminen ei koskaan kehittynyt kovin pahaksi. Toki jos se olisi mennyt vaikkapa fyysisen väkivallan tai tavaroiden tuhoamisen asteelle, siitä olisi ollut minulle paljon haittaa. Mutta koska en häiriintynyt siitä pienestä nälvimisestä ja juoruilusta, asiat eivät edenneet sen pidemmälle.
Ikävää sanoa, mutta minusta peli on eräällä tavalla jo menetetty siinä vaiheessa, jos vanhemmat joutuvat puuttumaan kiusaamiseen. Se on äärimmäisin mahdollinen validaatio siitä, että kiusaaminen todellakin häiritsee ja koskee kiusattuun, ja lisäksi siitä ettei kiusattu kykene pitämään puoliaan. Tämä asemoi kiusatun tehokkaasti "laumansa" heikoimmaksi, ja kiusaaminen usein vain pahenee.
Kiusaajat ovat myös heikkoja, siksi he kiusaavat (ollakseen paljastamatta heikkouttaan). Vahva on se, joka kykenee nousemaan koko kuvion yläpuolelle. Tyttösi vaikuttaa juuri sellaiselta, onnea hänelle! Erinomainen taito työelämää ajatellen (esim. esimiehesasemassa siitä tulee olemaan paljon hyötyä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän haluaa poiketa taviksesta ja tietää, että siihen usein liittyy moista käytöstä. Ja sulkee sen suvereenisti itsensä ulkopuolelle.
Sit puuttuisin, jos tyttösi oirehtisi jotenkin, mutta eihän nyt niin ole, onneksi.
Mun tytär 15v ei myöskään pukeudu ihan valtavirran mukaan, hänellä on kavereita ja onhan koulussa toki muutama, jotka joskus jotain suputtavat lämpimikseen, mutta ei mun tyttö niistä välitä ollenkaan, eikä pidäkään!