Onko kenenkään lapsi saanut lähetettä toimintaterapiaan ja siellä todettu

Käytiin tytön kanssa kaksi kertaa arviossa kun tyttö oli 5 vuotias.

Hänellä oli huono kynäote ja saatiin terapeutilta hyviä vinkkejä esim. Hyvien kynien valintaan.



Nyt tytär 8 vuotias ja hienomotoriset taidot ihan ikätasolla.

Karkeamotorisissa taidoissa on ollut aina taitava.

on

Sait sittet tt-lähetteen kuitenkin vaikka päiväkodin piti olla väärässä??



Jätä kuule viemättä se tenava sinne,ja laita se sen sijaan Steinerkouluun.Tulee hyvä :D



Noin tekee muutkin torvelot joille Perheen Kulissi on tärkein.

neuvolasta laittoivat 5 vuotiaalle lähetteen toimintaterapiaan koska kynäote oli väärä.



10 kertaa käytiin ja kynäote oli jo kuulema kolmannella kerralla oikea.

ei leikannut saksilla th:n mielestä riittävän suoraan saksilla ja kinkkasi vain 3 kertaa. Jonotimme 1,5 vuotta terapiaan, jossa todettiin että lapsi on kaikilla osa-alueilla ikätasoisensa tai edellä.

Käytiin tytön kanssa kaksi kertaa arviossa kun tyttö oli 5 vuotias.

Hänellä oli huono kynäote ja saatiin terapeutilta hyviä vinkkejä esim. Hyvien kynien valintaan.

Nyt tytär 8 vuotias ja hienomotoriset taidot ihan ikätasolla.

Karkeamotorisissa taidoissa on ollut aina taitava.

Kiva kuulla:) Me käytiin karkeamotorisesti myös taitavan 4-veen kanssa kaksi kertaa kynäotteen ja hieman kuvioiden jäljentämisen takia eikä tt nähnyt aihetta jatkotoimiin ainakaan ellei muuta ilmene. Nyt 5-v jo taitavampi.

terveydenhoitajahan vain seuloo, että kenellä saattais olla vaikeuksia. Toimintaterapeutti vasta tutkii, ja tarvittaessa sen jälkeen lääkäri diagnosoi.



Haittaahan toimintaterapian arviosta ei ole kenellekään. (Hullu ajatuskin, ihan kuin syöpälääkärille meno aiheuttaisi syövän...)

lääkäri, joka katsoo lapsen tarvitsevan kehityksen tueksi toimintaterapiaa.



Eri asia on jos toimintaterapeuttia konsultoidaan ja hän arvioi lapsen kehitystason.



Miksi joillekin vanhemmille tekee niin kipeää ottaa apua vastaan?

Hämmästyin näistä kommenteista, että "miksi joillekin tekee kipeää ottaa apua vastaan" tai "jankkaaja". Ilmeisesti meitä vanhempia kuitenkin on kuitenkin moneen junaan.



Omalla lapsella on todettu kömpelyyttä ja sitten muistissa ongelmia. Jos minun mielipidettäni kysytään, niin kömpelyys on sukuvika, sillä sitä on kaikilla perheen lapsista ja on ollut jo useammassa sukupolvessa ja tulee molemmilta puolilta sukua. Toki kaikki terapia tähän otetaan ilolla vastaan, jos sellaista saadaan, mutta toisaalta olen valmis hyväksymään senkin, että meidän suvusta ei tulekaan telinevoimistelun maailmanmestaruuksia. Jos motorisen kehityksen tukemisella on kuitekin mahdollista tukea myös lapsen muuta kehitystä ja parantaa itsetuntoa, niin onhan tietty terapia tosi tärkeää.



Sen sijaan olen itse vielä enemmän huolissani tuosta muistiasista. Uskon aivojen plastisuuteen eli nyt tässä iässä voisi mahdollisesti oppia käyttämäänkin aivoja paremmin, mutta en kyllä valitettavasti osaa vanhempana mitenkään auttaa lasta muistin kehittämisessä, jos en sellaiseen saa apuja. Itsellä siis pieni pelko persuuksissa, että jos toimintaterapeutin arviossa tuo lapsi pääsee niukin naukin "terveen paperein" eteenpäin, mutta selvästi hyötyisi jostain muistin kehittämisestä, että mistä sitten saamme haettua lapselle apua? Onko jotain yksityisiä paikkoja, jos kunnallisella puolella nousee seinä vastaan?



No ehkä hoppuilen vain ja odotetaan nyt tuota tilannetta, mutta mielelläni kuulen, jos on jollain kertoa kokemuksia tai vinkata esim. hyvistä muista tukipaikoista kuin kunnallisista.

Sai lähetteen 5-vuotiaana. Kävi siellä muutaman pojan ryhmässä pari muutaman viikon jaksoa (1krt/viikko). Tykkäsi ryhmästä kovasti, tehtiin kivoja tasapainojuttuja yms muuta "jumppaa".

Ei todettu mitään "vikaa" ja nyt on tavallinen 10v. Itse suhtauduin silloin vähän epäluuloisesti terapiaan, mutta poika tykkäsi kovasti. Jälkeenpäin ajatellen ei siitä olisi äidinkään kannattanut stressata ja pojalla oli siellä aina kivaa!

Kyllä on. Toimintaterapeutti teki tutkimukset, sanoi, etteivät kriteerit täyty. Sopi vain muutamasta koulukäynnistä, jotka nekin jäivät vain yhteen kertaan, kun ei ollut kuulemma hänen mielestään ollut enempään tarvetta.



Tämä lähti siitä, että päiväkodissa sanottiin, että lapsella on jonkun sortin häiriöitä. Neuvolan psykologi teki testit, tulokset ok. Ei osannut muuta kuin ohjata toimintaterapeutille.



Eli tämä kierros tehtiin ihan päiväkodin takia.

Tuntui vähän turhauttavalta, mutta toisaalta, olihan suuret ongelmat hyvä poissulkea.

Uskomatonta, jos kynäotteen vuoksi laitetaan terapiaan. Pitää ostaa paksuja, kulmikkaita kyniä, ei pyöreitä, jolloin kynäote tulee helpommin oikein.



Muistista. Muistia ei nykytietämyksen mukaan juurikaan voi kehittää terapioilla, vaan se kehitty iän myötä sen mitä kehittyy. Myöhemmin on mahdollista oppia erilaisia muistitekniikoita, jos on tarpeen. Puheterapeutit tutkivat myös muistia. He voivat selvittää esim. kielellisen auditiivisen ja visuaalisen lyhytkestoisen muistin eroja, joissa usein nimenomaan on eroja. Jos visuaalinen muisti on kuulomuistia parempi, oppimista ja muistamista tuetaan esim. kuvilla.



Kömpelyys on usein perinnöllistä, ja kömpelö lapsi ei useinkaan haluaisi liikkua. Silloin tarvitaan joko terapiaa tai vanhempien aktiivisuutta muistaa, että tavallisellekin lapselle vähintään kaksi tuntia aktiivista liikuntaa päivittäin esim. leikkipuistossa.

fyioterapeutti, kun lapsi noin vuoden ikäinen ihan muista syistä joutui sairaalaan. Sairaalassa huolestuivat, kun lapsi ei halunnut liikkua (erittäin ujo tapaus). Halusivat meidän käydä tuon asian tarkistuttamassa.



Meille varattiinkin heti aika, koska oli tullut jokin peruutus. Kun mentiin paikalle, niin tuo terapeutti kysyi, että miksi täällä olette. Selitin asian. Hänen mielestään kaikki oli kunnossa, kun näki lapsen minun seurassani pyrkivän pystyyn, niin kuin olikin.



Silti olen hyvin iloinen, että hoitajat puuttuivat asiaan. Olisihan voinut jossakin toisessa tapauksessa olla kehityksessä häikkä. Silloin olisi ollut hyvä tietää se ihan alusta lähtien.