Lue keskustelun säännöt.
Sinä jonka lapsi (poika) on kypsynyt hitaasti, kysymyksiä.
31.10.2012 |
Minulla on tasan nelivuotias poika, joka on paljon ikäistään nuoremman oloinen. Ei oikein vielä osaa olla ryhmässä (vetäytyy syrjään) ja etsiytyy muutenkin vielä enemmän aikuisten kuin muiden lasten seuraan. Tulee paljon tönityksi (kuten ilmeisesti melkein kaikki muutkin lapset) ja tuntuu jäävän muutenkin vähän jalkoihin. Lapsi on monella tavalla (puheessa, liikunnallisissa taidoissa) ikäisiään jäljessä.
Lapsi itse on tyytyväinen elämäänsä, mua vaan jotenkin vähän huolettaa kun hän on aina yksin jossain kun muut lapset tuntuvat ottavan enemmän kontaktia toisiinsa ja leikkivän yhdessä. Siksipä kaipaisin kokemuksia niiltä, joiden lapsi on myös ollut hidas kypsymään. Oliko samanlaisia huolia? Oliko niihin aihetta?
Kommentit (4)
kanssa. Näyttää ihan lapsoselta vielä, jutut on pienen pojan ja ajanvietteet on erilaisia kuin muiden teinien.
Luokkakuvassa näytti istuvan aikuisten nuorten vieressä. Ahdistaa kun ensi vuonna pitäisi jo hakeutua ammattiopintoihin. Ei ole tarpeeksi kypsä.
Poika on empaattinen ja sinisilmäinen/hyväuskoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4v. testit? Jos niistä jää kiinni, lähtee lähete toimintaterapia-arvioon. Saako hän puheterapiaa jos puheen kehityksessä jäljessä?
Meidän poika myös tasan 4v. käy puheterapiassa kerran viikossa ja nyt juuri on menossa toim.terapia-arvioon. Puheen- ja kielenkehityksen viivästymää on, tarkaan ei vielä tiedetä saako siitä jotain diagnoosia. Itse tunnistan pojassa joitain asperger-piirteitä, muttei se ole laisinkaan varmaa, onko lapsella kenties se.
Sinä tietenkin käy lapsen kanssa luistelemassa, uimassa, harrastamassa jne?
Mieheni on käynyt lasten kanssa 4 vuotiaasta lähtien isä-poika slibandyssä, uimassa, luistelemassa koko ajan, jalkapalloa pelaamassa jne. Ei ne lapsen motoriset ominiasuudet kehitys jos vanhemmat makaa kotona räkäpalloa pyöritellen. Laita nyt hyvä ihminen se johonkin urheiluun ja nopeasti, siellä sosiaalistuu ja kehittyy.
Minun poikani on ihan pian nelivuotias, ja ei oikein ikinä perhekerhossa tms. leikkinyt kenenkään kanssa. Nyhjäsi jalan juuressa tai jutteli aikuisten kanssa. Hän ei jotenkin vain halunnut olla kontaktissa muihin lapsiin (paitsi pikkusiskoonsa), ja jos meillekin tuli kylään joku lapsi, hän mieluummin jutteli lapsen vanhemmille.
Itse olen ollut pienenä vähän samanlainen, olin kuusi vuotiaana seurakunnan kerhossa, enkä jutellut oikein kuin aikuisten kanssa ja aina hakeuduin heidän seuraansa. Niinpä en pojastanikaan ollut kovin huolissani, enkä pakottanut, patistanut tai muutenkaan osoittanut, että toivoisin häneltä jotain muuta kuin mihin hän pystyy.
Ja yllättäen sitten tänä syksynä, kun olimme kerhossa ekaa kertaa, niin viuh vain, oli mennyt muiden kanssa touhuamaan. Vieläkin saattoi kotona sanoa, että äiti ne pojat eivät antaneet leikkiä junalla, eli ei osaa vielä oikein pitää puoliaan tai sovitella itseään leikkiin, mutta yritystä on. Nyt aloitti viime kuussa perhepäivähoidon, ja osaa kyllä leikkiä niiden muutaman muun lapsen kanssa kuulemma hyvin.
Lapsesi tarvitsee vain aikaa ja sinua, muu tulee varmasti sitten kun hän on siihen valmis :)