Miten nyt toimin?

Sain viime kuussa diagnoosin kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II.



vuosi 2011 menikin vauhdikkaasti, mutta selvisin elossa, eikä taloudellinen vahinko ollut peruuttamatonta. Parisuhde ajautui karille, mutta parhaillaan olemme toistemme parhaat ystävät.



Nyt sairausloma vuoden loppuun, lääkityksenä Seroquel 200mg x1 sekä tarv. Ketipinor 25mg.



Itse epäilen minulla olevan hypomanian nyt päällä, koska suunnittelen töihinmenoa. Toisaalta on pakko suunnitella, koska sairausloma loppuu parin kuukauden kuluttua. Mutta entäs jos se taas menee siihen, että olen vain kaksi päivää töissä, enkä enää kykene lähtemään töihin?

Olen varma, että kyseessä on hypomaaninen vaihe, kun niin kovasti haluan töihin. Mitään unettomuutta, rahantuhlausta tms ei parhaillaan ole päällä.

Minulla on vain normaali rauhallinen olo, mutta manuaalista luettuna, tämä ei tiedä hyvää... kohta ollaan taas masennuksen syövereissä ja sitä minä en jaksa =(





Voinko hakea töitä vaan unohdanko koko työelämän? Alan kärkkyä eläkkeelle?

Oma hoitava tahoni yliopistollisessa sairaalassa tosesi minun olevan vain lievästi bibo ja proffa sanoikin minulle loppukeskustelussa, ettei tämä työntekoa haittaa. Mutta kuka sitä voi vannoa? Itse epäilen, etten koskaan jaksa töissä. Kotona on niin turvallista olla. Nukkua kunnolla ja nauttia elämästä. Niinhän meitä bipoja neuvotaan elämään. Ja minä teen niin..



Maanataina otan paikalliseen mielenterveystoimistoon yhteyttä ja kerron tästä hypomanian tunteesta ja alan pyytämään sairauslomaan lisää päiviä.



Ei tästä edes parane, mitä sitä väkisin työelämään edes yrittämään, kun sitä ei meille suositella.